Rahoituskehys- ja maatalousneuvotteluista tulee haastavat
Suomi ei ole näkemyksessään yksin: EU:n kaavailema maatalousrahoitus ei ole riittävä maataloudelle asettettuihin vaatimuksiin nähden, kirjoittaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ”Moni muukin jäsenmaa – oikeastaan melkein koko maatalousministereiden joukko – analysoi neuvostossa tilannetta samalla tavalla.”
Sari Essayah maatalousministerien kokouksessa Brysselissä. Kuvituskuva. Kuva: FRANCOIS LENOIR29.9.202508:00
Komissio julkaisi heinäkuussa ehdotuksensa EU:n tulevasta budjetista, ja hiljattain saimme tietoomme eri jäsenmaiden osuudet 300 miljardin euron kokonaispotista. Kumpaankaan summaan ei voi olla tyytyväinen, vaikkakin eri syistä.
Nettomaksajamaa Suomea kylmää budjetin kokonaistason roima nosto, vaikka esimerkiksi turvallisuuspanostukset tärkeitä ovatkin. Hallituksen linja on, että komission esityksen tasoa on alennettava, jotta budjetti pysyy kohtuullisena.
Budjetin rakenteeseen esitetään myös merkittäviä muutoksia, ja siksi uusia esitettyjä lukuja ei voi suoraan verrata nykyisiin. Maatalouteen esitetään korvamerkittyä rahoitusta, mikä on yksi Suomen keskeisiä ennakkovaikuttamistavoitteita.
Tuottajien tulonmuodostukseen liittyvät tuet ovat esityksessä Suomelle 4,8 miljardia. Komission ilmoittama luku muodostaa pohjan. Vähintään sen verran jäsenmaan on suunnattava maatalouteen. Sen päälle tulevat kansalliset osarahoitusosuudet ja muut mahdolliset rahoituslähteet. Malliin liittyy vielä paljon kysymyksiä, jotka selviävät vasta valmistelun etenemisen myötä.
Maatalouspolitiikan säännöt ja standardit tulevat EU:sta. On selvää, että rahoituksen ja vaatimusten pitää vastata toisiaan. Siksipä teemme yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa töitä maatalouden rahoituksen nostamiseksi. Samalla vaikutamme tulevan maatalouspolitiikan sisältöön. On vahdittava, ettei uudesta järjestelmästä tule monimutkaisempi vaan yksinkertaisempi.
Emme ole ajatuksemme kanssa yksin. Moni muukin jäsenmaa – oikeastaan melkein koko maatalousministereiden joukko – analysoi neuvostossa tilannetta samalla tavalla: rahoitus ei ole riittävä.
Maailmassa, jossa rahaa saa seinästä ja ruokaa kaupan tiskistä, saattaa unohtua, ettei kumpikaan ole itsestään selvyys. Ruokaa tarvitaan aina. Omasta ruoantuotannostaan irti päästävä maa päästää irti turvallisuudestaan ja jää geopoliittisten pelien armoille.
Samalla kun valmistaudumme tulevaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kauteen, etsimme tapoja parantaa nykyistä. Siksi kansallisissa peltotuissa otetaan tänä syksynä käyttöön ennakot.
Vaikka EU-raamit ovat tiukat, kaikki mahdolliset toimet on tehtävä, jotta viljelijät voivat keskittyä olennaiseen: tuottamaan ruokaa. Ennakot ovat yksi esimerkki, jolla haluamme helpottaa myös tilojen maksuvalmiutta niiden kamppaillessa kiristyneen pankkisääntelyn keskellä.
Pitkät neuvottelut EU-pöydissä ovat vasta alkumetreillään. Toisaalta lainsäädäntöehdotuksista keskustellaan jo erilaisissa työryhmissä. Euroista taas ei hetkeen päästä vielä puhumaan.
Viljelijän kannalta merkityksellistä ei ole niinkään se, minkä nimisestä rahastosta maataloustuet maksetaan, vaan se, että summa on oikeudenmukainen ja tuki tulee ajallaan. Siihen keskitämme voimamme vaikuttamisessa.
Kolumnin kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraattien puheenjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
