Jaakko Rannon kaukaisin pelto on 25 kilometrin päässä

Eteläpohjalaisen Ala-Rannon tilan 43 peltohehtaarista vain kuusi on niin lähellä, ettei traktorilla tarvitse lähteä yleiselle tielle. Runsas puolet pelloista sijaitsee Koskenkorvalla korkeintaan kolmen kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta, mutta kymmenen hehtaaria on kymmenen kilometrin päässä ja toiset kymmenen hehtaaria 25 kilometrin päässä naapuripitäjässä Kauhajoella.

Jaakko Rannon työmatkat taittuvat traktorilla, eikä reittivaihtoehtoja ole. Hän ajelee Koskenkorvalta Kauhajoelle pääosin kantatie 67:ää ja välillä hän joutuu piipahtamaan valtatie kolmosellakin. Matka yhteen suuntaan kestää noin 40 minuuttia.

”Maantiellä menee tolkuttomasti aikaa. Jos saman ajan käyttäisi peltotöihin, ehtisi tehdä vaikka mitä”, hän toteaa.

Kyrönjokivarren pitkittäinen tilus-

rakenne on historiallista perua.

”On ollut luonnollista, että aikanaan palstat on jaettu jokivarresta. Heikoimmat maat ovat olleet kauimpana, ja jokaiselle on pitänyt jakaa tasapuolisesti hyvää ja heikompaa peltoa. Naapurit tekevät samat ajolenkit kuin minäkin”, Ranto miettii.

Hän uskoo, että tilusjärjestelyillä voitaisiin jonkin verran vähentää traktoriliikennettä, mutta Koskenkorvalla pelloille joudutaan joka tapauksessa ajamaan kantatien kautta.

Rannon Kauhajoen pellot ovat peräisin äidin suvulta, Ilmajoen tilukset taas isän puolelta. Uutta maata Ranto on itse ostanut Koskenkorvalta läheltä omia maitaan, koska sikatilalla olisi tarvetta lisäpellolle lannanlevitysalaksi. Seitsemänkymmenen emakon yhdistelmäsikalasta lähtee vuosittain 1 200 porsasta.

”Tuntuu, että keskikokoiset tilat alkavat olla pieniä. Olemme satsanneet koneyhteistyöhön, jotta olemme pystyneet hankkimaan ajanmukaiset koneet.”

Urakointi ei vähennä liikennöintiä. Esimerkiksi lietteen levittää naapurikunnasta tuleva urakoitsija, jonka pellot Ranto vastaavasti käy kylvämässä Jalasjärvellä.

Liikenteeseen Ranto ei osaa kertoa poppakonsteja. Hänen käyttämillään reiteillä liikennettä on niin paljon, että väisteleminen on toivotonta. Rekoille ja muille raskaille ajoneuvoille hän koettaa antaa tilaa mahdollisuuksien mukaan. Tien sivussa ajaminenkaan ei ole ihan yksinkertaista, jos traktorin perässä on kylvökone tai raskas viljakuorma.

Ruuhkia kerääntyy traktorin perään, jos ensimmäinen jonossa ajava ei uskalla lähteä ohi. Ranto on ajanut pelloilleen 15 vuoden ajan, ja vaarallisin tilanne on syntynyt siitä, kun letkasta ohittamaan lähtenyt autoilija ei noudattanut keltaista sulkuviivaa. Ranto vältti nokkakolarin ajamalla oman yhdistelmänsä ojaan.

Jaakko Rannon kotitila syntyi isojaossa ja rekisteröitiin 3.12.1772. Isojaon mukainen pinta-ala on 278,1 hehtaaria.

Tila pysyi yhtenäisenä pitkään, aina vuoteen 1915 asti. Tuolloin tila halottiin ensimmäisen kerran ja syntyi yhdeksän uutta tilaa. Yksi syntyneistä tiloista oli Alaranto, pinta-alaltaan 121,8 hehtaaria.

Vuonna 1927 Alarannon tilalla suoritettiin useaa tilaa koskenut lohkominen, jolloin syntyi kuusi uutta tilaa. Yhtenä syntyneistä tiloista oli Alaranto, pinta-alaltaan 106,99 hehtaaria. Sen jälkeen tilalla on tehty kaksi pientä lohkomista vuosina 1928 ja 1999.

Tilakokonaisuuteen kuuluu nykyisin Alarannon tilan lisäksi kymmenen muuta kiinteistöä, muun muassa Jaakko Rannon äidin suvun maita Kauhajoelta ja viime vuosina Koskenkorvalta ostettua lisämaata.

Tilan viljelykset ovat Ilmajoella 14 lohkossa ja Kauhajoella kahdessa lohkossa. Kokonaispeltoala on 43 hehtaaria, ja peltolohkojen keskikoko on 2,69 hehtaaria.

Isojaossa syntyneestä alkuperäisestä Rannon talosta on Maanmittauslaitoksen mukaan muodostettu 3040 rekisteriyksikköä, joista on voimassa 139  kappaletta. Muodostettuja rekisteriyksiköitä on lakannut muun muassa lohkomisten ja halkomisten yhteydessä.

1900-luvun alussa maatilat jakaantuivat sisarusten kesken. Nykyään tilanne on toinen; Rannon tilallakin maanviljelyä jatkaa vain yksi sisaruksista. Aikanaan veljekset ja serkut ovat viljelleet kantatilasta lohkottuja tiloja. Nykyään Jaakko Rannon lähin naapurustossa asuva sukulainen on pikkuserkku.