Venäläiskenraalien arvot eivät saa päästä Suomessa vallalle – oikeusvaltioperiaatetta pitää kunnioittaa
Rajakeskustelun aikana oikeusviranomaisia moitittiin hallituksen riveistä, ja se on huolestuttavaa kehitystä oikeusvaltioperiaatetta kunnioittavassa Suomessa, Eero Heinäluoma kirjoittaa kolumnissaan.15.12.202312:51
Laki ennen mua syntynyt myös jälkeheni jää. Nämä maaherra Wibeliuksen sanat venäläiselle kenraalille 1800-luvun autonomisen ajan Suomessa kuvaavat vahvaa uskoa asiaan, jota tänään kutsumme oikeusvaltioperiaatteeksi.
Noista ajoista lähtien olemme kasvaneet tiukkaan laillisuusperiaatteen kunnioittamiseen.
Suomalaiset ovat maailmalla tunnettuja tavastaan kunnioittaa lakeja, antamiaan lupauksia ja tehtyjä sopimuksia. Tuo maine on meille eduksi niin valtiollisessa kuin yksityisessä ja liike-elämän kanssakäymisessä.
Syntynyttä arvostusta ei kannata heittää heppoisin perustein roskakoriin myöskään nykyoloissa.
Pitkän linjan maineeseemme sopi hyvin Suomen EU-puheenjohtajakaudella 2019 käynnistämä oikeusvaltion arviointimenettely kaikissa EU-maissa. EU-varojen saanti ehdollistettiin yhteisten sääntöjen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiselle.
Unkari joutui uudistusten myötä huomaamaan, että EU:n miljardiavustukset edellyttävät kansalaisten perusoikeuksien kunnioittamista.
Kun oikeusvaltiolinjallemme on tullut laajasti tukea muilta EU:n jäsenmailta, on ollut hämmentävää, kuinka nopeasti osa päättäjistämme on ollut valmis laittamaan laillisuusajattelun syrjään, ja antamaan tilaa tarkoituksenmukaisuusajattelulle.
Syksyn rajakeskustelussa on seurauksista välittämättä syyllistetty venäläisten poliitikkojen sijasta suomalaisia oikeusviranomaisia. Ja kuitenkin juuri oikeusvaltiossa poliitikoilla on roolinsa ja laillisuusviranomaisilla omansa.
Oikeusviranomaisten, kuten oikeuskanslerin, tulee voida tehdä työtään hallituksen työn valvojana ilman uhkauksia erottamisesta tai muuta painostusta.
Viime kaudella säädetty rajalaki on osoittautunut kohtuullisen hyvin toimivaksi. Suomessa hallitus ja oppositio ovat varsin yksituumaisesti ja nopeasti toimineet Venäjän hybridioperaatioiden taltuttamiseksi ja välineellistetyn maahanmuuton lopettamiseksi.
Hallituskin löysi, alun kiihkoilun jälkeen, oikeusviranomaisten opastuksella laillisesti kestävät tavat koko itärajan sulkemiseen poikkeuksellisessa kriisitilanteessa.
Venäjä on osoittanut, että sen hallintokulttuuri ja lakitulkinnat taipuvat kaikkiin mahdollisiin vallanpitäjien osoittamiin tarpeisiin.
Ehkä meidän kannattaa pitää itsemme myös tässä suhteessa arvojemme mukaisesti toimivana, lailliseen ja järjestäytyneeseen menoon nojaavana kansakuntana.
Suomi on saanut poikkeuksellisen paljon ymmärrystä rajatoimilleen. Se on perustunut aikaisempaan toimintaamme ja johdonmukaisuuteemme lainmukaisuudessa ja kansainvälisten sopimusten kunnioittamisessa.
Suomen kannattaa nyt varmistaa, että säilytämme kumppaneidemme arvostuksen ja tuen huolehtimalla johdonmukaisesti oikeusvaltioperiaatteesta ja tehokkaasta rajavalvonnasta.
Kunnioittaen maaherra Wibeliuksen eikä venäläisen kenraalin meille jättämää perintöä.
Kolumnin kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
