Perusmaidosta terveystuotteisiin

Muutama vuosikymmen sitten kauppojen maitohyllyssä oli vain perusmaitoja, piimää ja kermaa. Rasvapitoisuus oli ainoa muuttuva asia.

Nykyisin nestemäisiä maitotuotteita on parikymmentä erilaista ja Valio kehittää koko ajan uusia.

”Se on meidän strategiamme. Perusmaidot on kovasti kilpailtu alue, ja niiden kulutus laskee. Siksi muokkaamme maidon koostumusta käyttötarkoituksen mukaan, sillä erikoismaitojen kysyntä kasvaa ja niistä saa parhaat tuotot”, sanoo Valion teknologiajohtaja Matti Harju.

Valikoimissa on esimerkiksi laktoositon kahvimaito ja Plus-maito, jossa on puolet enemmän proteiineja ja kalsiumia ja kaksinkertaisesti D-vitamiinia tavalliseen maitoon verrattuna. Plussa sopii erityisen hyvin urheilijoille ja painonhallintaan.

”On tullut uusia tekniikoita, ja tähän astiset onnistumiset ovat rohkaisseet siihen, että maidolle voi tehdä kaikenlaista. Kuluttajatkin hyväksyvät sen, että maidolle saa tehdä muutakin kuin muuttaa rasvapitoisuutta”, Harju perustelee.

Seuraava voisi olla ruuanlaittomaito eli maito, joka ei pala helposti pohjaan. Tuote voisi onnistua säätelemällä rasvan ja proteiinin suhteita.

Kaikki uutuudet eivät ota tuulta. Esimerkiksi verenpaineeseen vaikuttava Evolus-maito lopetettiin vuodenvaihteessa. Harjun mukaan terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kulta-aika alkaa olla ohi.

”Kuluttajalle on liian kaukaista ajatella, että piimää juomalla verenpaine laskee. Kun Kela korvaa verenpainelääkkeet, niin niiden kanssa on vaikea kilpailla.”

Vatsan terveyteen vaikuttavilla funktionaalisilla tuotteilla menee paremmin, sillä yhteys vatsan hyvinvoinnin ja syötävän välillä on selkeämpi. Gefilustuotteet ja laktoosittomat myyvät hyvin.

Kansainvälisessä mittakaavassa Valio on pieni meijeri, mutta pienuudesta on ollut kehittämistyölle etua. Pienuuden takia juusto-, maito- ja herapuolen tutkimus on keskitetty Valiossa samaan paikkaan toisin kuin monissa isoissa meijereissä. Sen ansiosta on syntynyt tuotteita, joista Valio tunnetaan edelläkävijänä. Kuten laktoosittomat maitojuomat.

Kemian diplomi-insinööri Matti Harju tuli Valion laboratorioon tekemään diplomityötään 1970-luvulla. Työ kehittyi lopulta väitöskirjaksi laktoosihydrolyysistä ja laktoosin poistamisesta herasta.

1970-luvulla hera oli jätettä, ja tavoitteena oli saada se elintarvikekäyttöön. ”Siinä oli kaikki keinot sallittuja. Lähdimme kehittämään uutta tekniikkaa herapuolelle ja huomasimme, että sitä voi käyttää maitoonkin.”

”Maitopuoli oli aina ollut hyvin konservatiivinen. Ei sinne olisi kehitetty mitään tällaista, mutta me pääsimme heran kautta yllättämään”, Harju hymyilee.

Markkinoille oli tullut uusi entsyymi, jonka avulla saatiin aikaan maidossa sama reaktio kuin ohutsuolessa. Hankaluutena oli saada Valion isännät innostumaan ideasta.

”Jaettiin epävirallisesti näytteitä kiinnostuneille. Kuivamaidon hallinnossa sattui olemaan yksi isäntä, joka sai helpotuksen vaivoihinsa HYLA-maidosta, ja niin asia nytkähti eteenpäin.”

Vähälaktoosiset HYLA-tuotteet tulivat markkinoille 1980-luvulla. Ne sopivat useimmille laktoosi-intoleranteille, mutta maistuvat tavallista maitoa makeammilta. Kaikkien suuta maku ei miellyttänyt.

Laktoositon maito syntyi samaan tapaan kuin vähälaktoosinen: vähän kuin vahingossa heratutkimuksen kautta ja teknologiatyöntöisesti.

Suomen Sokeri oli kehittänyt tekniikkaa, jolla saadaan melassista lisää sokeria talteen. Valiolla valmistettiin herasta laktoosia ja kokeiltiin tällä tekniikalla lisätä laktoosin saantia.

”Kokeilimme, toimisiko laktoosin erotus myös maidosta. Näin alkoi laktoosittoman maidon kehittäminen”, Harju kertoo.

Alkuun kuviteltiin HYLA-maidon käyttäjien siirtyvän laktoosittomiin tuotteisiin. ”Niinhän ei käynyt, vaan HYLA-maitoa käytetään edelleen saman verran kuin ennenkin, mutta laktoosittomien tuotteiden kulutus on noussut valtavasti.”

Itse asiassa maidonjuonti väheni Suomessa siihen asti, kunnes laktoositon maitojuoma nosti kulutuskäyrän nousuun. Juoma tuli kauppoihin kymmenen vuotta sitten vuonna 2001.

”HYLA-maidosta ja laktoosittomasta on tullut valtavasti kiitoksia kuluttajapalveluun. Se on hienoa, sillä yleensähän sinne tulee vain kyselyjä ja valituksia.”

Vuonna 2003 laktoositonta maitojuomaa alettiin viedä Ruotsiin, missä sillä on yli kymmenen miljoonan litran kasvavat markkinat. Viitisen vuotta sitten alkoi vienti Belgiaan, ja teknologiaa on lisensioitu Norjaan, Sveitsiin, Espanjaan ja Etelä-Koreaan.

Itse asiassa Aasian maissa markkinat ovat valtavat, sillä lähes koko väestö on laktoosi-intoleranttia.

Vaikka useimmille maito maistuu, osa suomalaisista ei koskaan juo maitoa, vaan pitää sitä vasikoiden ja imeväisten ruokana. Aikuiset pärjäävät ilman.

Harjun vastaus näille kuluttajille on, että maito on oikeastaan ainoa ruoka-aine, josta tiedetään, että se on nisäkkäille tarkoitettu.

RIITTA MUSTONEN