Marjoista Suomen bio-Nokia

Kiantama jalostaa muun muassa suklaa- ja valkosuklaamarjoja, marjajauheita ja kuivattuja marjoja. 

Käynti Kiantama Oy:n toimistotiloihin on ahdas rappu eikä toimitusjohtajan huonekaan prameile. Musta nahkasohva töröttää korokkeella vieressään täytetty susi. Ollaan siis susirajalla, Suomussalmella.

Toimitusjohtaja Vernu Vasunta jatkaa Kiantamassa isänsä aloittamaa työtä suomalaisessa marjabisneksessä. Viime vuodet ovat olleet kasvun aikaa: liikevaihto on kuusinkertaistunut 2000-luvun alusta 11 miljoonaan euroon.

Alkuun Kiantama toimitti lähinnä marjaraaka-ainetta jalostavalle teollisuudelle, mutta kymmenisen vuotta sitten isä Arne Vasunta keksi Biokian, joka aluksi oli erillinen yhtiö. Arnen mielestä Suomeen tarvittiin bio-Nokioita ja marja-alalla sellainen voisi olla. Yhtiön tarkoitus oli kehittää lisäarvoainesosia, mutta kun Biokia fuusioitiin Kiantama-yhtiöön, Biokia-nimeä alettiin käyttää uusissa kuluttajatuotteissa.

Nyt puolet liikevaihdosta tulee jo marjajalosteista ja kuluttajatuotteista.

Vernu Vasunta ripottelee pussista pöydälle valkosuklaapuolukoita ja suklaamustikoita. Kulhossa on niitäkin terveellisempiä kuivattuja marjoja.

Jalosteiden kehittäminen on Vasunnan mielestä yrityksen kasvun elinehto, sillä jos menee valtavirtaan ja myy vain raaka-ainetta, ostajan ensimmäinen kysymys on hinta.

”Venäläiset ovat tulleet marjamarkkinoille entistä vahvemmin ja meitä halvemmilla hinnoilla. Marjojen kysyntä kyllä kasvaa maailmalla, mutta esimerkiksi pakastemustikan myyminen kannattavasti on ollut erittäin haasteellista”, Vasunta sanoo.

Keskieurooppalainen teollisuus käyttää eniten pohjoisamerikkalaista pensasmustikkaa.

Kiantaman päämarkkina-alue onkin viime vuosina ollut Kaukoitä, vaikka myös sinne venäläiset ovat löytäneet.

”Meidän pitäisi pystyä tekemään entistä jalostetumpia tuotteita, että olisimme kilpailukykyisiä.”

Keski-Euroopassa marjojen myyntiä avittaa, jos ne ovat luomua. Kiantaman metsämarjoissa luomun osuus vaihtelee eri vuosina kymmenestä kahdeksaankymmeneen prosenttiin sen mukaan, missä päin Suomea on hyvä marjasato.

Luomusertifioituja alueita on eniten Kainuussa ja Lapissa ja jos siellä on paljon marjoja, Kiantama saa paljon luomumarjaa.

Vasunnan mielestä koko Suomi voisi olla luomualuetta, mutta Etelä-Suomessa sertifiointi ottaa aikaa, kun metsäpalstat ovat pieniä ja yksityisten omistuksessa.

”Suomessa luomun merkitys ei ole niin suuri. Jos tarjolla on kotimainen tavallinen marja tai ulkomainen luomumarja, ihmiset valitsevat kotimaisen”, Vasunta tietää.

Poimija saa luomumarjasta saman hinnan kuin tavanomaisesta, mutta lisäkustannuksia luomuun aiheutuu esimerkiksi valvonnasta ja kartoista.

Kiantaman marjojen saanti on pitkälti ulkomaisten poimijoiden varassa. Tänäkin vuonna Kiantama kutsui Thaimaasta 411 poimijaa ja alihankkijan kautta tuli vielä puolensataa. Marjoista ulkomaalaiset poimivat jopa 90 prosenttia.

Vasunnan mukaan marjateollisuutta, saati vientibisnestä, ei olisi Suomessa nykymäärin, jos poimijoita ei tuotaisi muualta.

”Me ostamme 2,5 miljoonaa kiloa metsämarjoja. Ilman ulkomaista väkeä saisimme ehkä viidesosan.”

Tuontipoimijoissa on sekin hyvä puoli, että porukka voidaan helposti siirtää sinne, missä on hyvä marjasato. Eli käytännössä koko Suomi on Kiantaman marjanhankinta-aluetta.

Suomen vähittäiskaupan kynnystä Vasunta pitää korkeana pienyrityksen tuotteille, mutta viennissä olisi kasvun varaa.

”Meillä on kansainväliset laatustandardit, maailman puhtaimpia kasvuympäristöjä ja olemme luotettava tavarantoimittaja. Osaamme jopa tehdä hyviä tuotteita, mutta myymisessä olemme huonoja.”

Pahimpana uhkana Vasunta näkeekin sen, että marjan tarjonta kasvaa, mutta kysyntä ei, jolloin hinnat romahtavat. Muitakin uhkia on.

”Kun on kyseessä luonnossa kasvava tuote, niin joku vakava ilmansaaste saattaa tuhota bisneksen vuosikymmeniksi. Meillä on edelleen Tsernobylin jäljiltä kartassa alueita, joista emme suosittele kerättäväksi mitään. Raja-arvot eivät pauku, jos marjat käytetään sellaisenaan, mutta kun ne kuivataan, niin pitoisuudet nousevat.”

Vasunta ei anna tummien pilvien peittää näkymiä.

”Tulevaisuuden usko on vahva. Jos joskus nukuttaa huonosti, niin ei ainakaan siksi, ettei omatunto olisi puhdas. Niin hyvän asian kanssa saan tehdä töitä.”