Pk-yritysten kasvu voi kaatua digihaasteisiin

Suomalaiset pk-yritykset ovat hankalassa tilanteessa liiketoiminnan digitalisoituessa läpi toimialojen. Pk-yritysten laajassa kirjossa erityisen haastavaan asetelmaan ovat ajautumassa keskisuuret yritykset, jotka ovat onnistuneet kasvamaan jo satoihin työntekijöihin; it-osaajien houkuttelu on vaikeaa, toiminnan monimutkaisuus alkaa olla suurten yritysten tasolla, mutta muskelit eivät suurempien kilpailijoiden kokoluokassa.

Kevään yrittäjäbarometrissä pk-yrityksistä noin 70 prosenttia ilmoitti, että työvoiman saatavuus rajoittaa kasvua tai jopa estää sen. Samalla yritykset näkevät kuitenkin myös kasvumahdollisuuksia. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä 34 prosenttia pk-yrityksistä näki tilaa teknologisten ratkaisuiden kehittämiselle.

Pk-yritysten kasvun tyssäämisestä kannattaa olla huolissaan. Vuoden 2018 tilastojen mukaan pk-yritykset työllistivät melkein 60 prosenttia koko maan työvoimasta ja tuottivat yli puolet kaikesta jalostusarvosta.

Herääkin kysymys, miten pk-yritykset aikovat saavuttaa tavoitteitaan, jos resurssit uupuvat.

Tilanne kärjistyy it-alalla. Viime vuonna toteuttamassamme maanlaajuisessa selvityksessä vain 15 prosentilla pk-yrityksistä oli riittävät resurssit digitaalisen kehittämiseen. Kun vielä huomioidaan alan yleinen suhdeluku, jonka mukaan jopa 75 prosenttia teknologiahankkeista epäonnistuu tavalla tai toisella, on pk-yritysten tilanteesta syytä olla aidosti huolissaan.

It-alan osaajapula on ollut pitkään puheenaiheena Suomessa ja maailmalla. Usein julkisessa keskustelussa osaajapula liitetään ohjelmistokehittäjiin ja muihin teknisiin rooleihin. Elinkeinoelämän keskusliiton selvityksessä loppuvuodelta 2021 digitaitojen kehittäminen nousee esiin selvästi kaikkien henkilöstöryhmien kohdalla; vain joka viidennessä yrityksessä työntekijätasolla on erinomaiset tai hyvät taidot digitalisaation osalta.

Tämä ei ole kuitenkaan vielä koko kuva. Osaajapulaa on myös teknologisten muutoshankkeiden johtamisessa. Selvityksemme mukaan vain neljännes suomalaisyrityksistä koki, että heillä on riittävästi osaamista muutosjohtamisen alueella – ja se alue ei ole aivan pieni. Käytännössä suurempi osa epäonnistumisesta teknologiahankkeissa johtuu nimenomaan puutteista johtamisessa – ei niinkään koodaamistaidoissa.

Teknologisten muutoshankkeiden johtaminen vaatii onnistuakseen laajan kirjon osaamista, aina strategisesta suunnittelusta projektien ja hankkeiden ohjaamiseen sekä tiedon hallintaan. Lisäksi oikeiden kumppanien, tarvittavien palveluiden ja teknologioiden kilpailuttamiseen liittyvä osaaminen on ratkaisevan tärkeää. Harvalla on omasta takaa kaikki tarvittava osaaminen, mitä laajan muutoshankkeen johtaminen vaatii.

EK:n selvityksessä yritykset näkivät lääkkeeksi osaamispulaan nykyisten työntekijöiden koulutuksen sekä työssä tapahtuvan oppimisen. Valikoitujen teknisten osaamisten kohentamiseen erilaiset täsmäkoulutukset varmasti toimivatkin hyvin ja esimerkiksi Mimmit koodaa -ohjelmalla on pystytty hienosti rikkomaan toimialaan liittyviä ennakkoluuloja.

Pk-yrityksistä vain kolmannes aikoo paikata it-osaamisvajetta rekrytoinnilla, mikä on osaltaan ymmärrettävää, sillä kilpailu osaajista on kärjistynyt äärimmilleen ja monet pk-yritykset eivät näyttäydy riittävän houkuttelevana vaihtoehtona it-alan osaajille.

Muutoshankkeiden johtamisen vajetta ei kuitenkaan kursseilla ratkaista. Lyhyellä tähtäimellä yksityiset johtamispalvelut voivatkin paikata osan tarpeesta, mutta pitkällä tähtäimellä muutosjohtajapula tulisi huomioida laajemmin myös koulutuspoliittisia linjauksia suunniteltaessa. Muutosjohtamisen ammattilaiseksi kasvaminen on pitkä tie, ja sinne tulisi jo varhaisessa vaiheessa suunnata opiskelijoita nykyistä aktiivisemmin.

Työssä oppiminen on ajatuksena kannatettava, mutta käytännössä monissa pk-yrityksissä laajoja muutoshankkeita ei toteuteta riittävän usein, että osaaminen karttuisi riittävän nopeasti.

Kyky johtaa laajoja teknologiahankkeita kasvaa kriittiseksi menestystekijäksi myös julkisella sektorilla, sillä panostukset teknologiahankkeisiin ovat kasvussa muun muassa sote- ja maakuntauudistuksen myötä.

Liiketoiminnan teknologian kehitys ei tule koskaan olemaan yhtä hidasta kuin mitä se on tänä päivänä, ja digitalisaatio erottelee kiihtyvällä tahdilla jyvät akanoista. Jotta suomalaiset pk-yritykset pystyvät rakentamaan kilpailuetua teknologiasta, on varmistettava, että olemme siinä 25 prosentin joukossa, jossa hankkeet onnistuvat – ja mielellään myös nostettava onnistumisprosenttia entisestään.

Juho Nevalainen

teknologiajohtaja

Sofigate