Yliö: Rakennuksen korjaamisesta on tultava valtavirtaa

Maapallon luonnonvaroista suunnilleen puolet ja jalostamattomasta energiasta noin 40 prosenttia käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa. Rakennusala tuottaa globaalisti noin 35 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 prosenttia jätteestä. Rakentamiseen liittyvillä päätöksillä on merkitystä.

Ilmastokuorma pienenee, kun rakennuksia korjataan ja pidetään kunnossa, rakennuskannan käyttö on tehokasta ja kun rakennuksia voidaan muuntaa uusiin käyttö­tarkoituksiin. Rakennuksiin sitoutunut energia täytyy hyödyntää mahdollisimman kauan. Jokainen uusi rakennus ja sen yhteydessä mahdollisesti purettava vanha aiheuttavat ison hiilipiikin.

Rakennukset vanhentuvat käytännössä nopeammin toiminnallisuuden kuin teknisen ikääntymisen vuoksi. Esimerkiksi tyhjää toimitilaa on jo nykyisellään paljon. Teknisesti hyvässä tai korjattavassa kunnossa olevia rakennuksia ei kuitenkaan kannata purkaa vain sen vuoksi, että esimerkiksi tilajako ei vastaa nykyhetken tarpeita. Monipaikkaisuus on jo nyt synnyttänyt uusia tarpeita tiloille myös harvemmin asutuilla alueilla.

Rakennusten korjaaminen on sellainen nopeavaikutteinen keino, jota taistelu ilmaston lämpenemistä vastaan vaatii. Rakennuksen korjaaminen ja tarvittaessa lisärakentaminen ovat tapaustutkimusten perusteella sekä hiilijalanjäljen että elinkaarikustannusten kannalta parempi ratkaisu. Kun rakennuksen korjaamisen yhteydessä samalla parannetaan energiatehokkuutta tai siirrytään uusiutuvaan energiaan, voidaan vähentää energiankulutusta ja pienentää haitallisia ilmastopäästöjä.

Rakennuksen korjaamista voivat puoltaa myös muut seikat, kuten rakennuksen merkittävyys maisemassa tai kaupunkikuvassa sekä sen kulttuurihistorialliset ja arkkitehtoniset arvot. Tuttu rakennettu ympäristö luo turvallisuutta ja tukee tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointia. Eri-ikäiset rakennukset luovat omaleimaisia alueita, joilla on vetovoimaa niin asukkaiden, matkailijoiden kuin yritysten näkökulmasta.

Näistä kulttuuriperinnön hyvinvointi- ja talousvaikutuksista tarvitsemme lisää tietoa. Tarvitsemme lisää puolestapuhujia myös uudemmille ja arkisemmille kohteille, joilla ei vielä ole yhteisesti jaettua arvostusta.

Vanhan rakennusperinnön rinnalla unohtuu helposti, miten nuorta Suomen rakennus­kanta on. Vuoden 1959 jälkeen valmistuneita rakennuksia on maassamme kerrosneliömäärän mukaan laskettuna noin 82 prosenttia ja lukumääräisesti noin 73 prosenttia koko rakennuskannasta. Tämä uudempikin ikäpolvi on nyt peruskorjaamisvaiheessa, joten rakennusten korjaamisella on siis määrällisestikin merkitystä. Yhä useammin joudumme vastaamaan kysymykseen, purkaa vai korjata.

Korjausrakentaminen on keskeinen ja kasvava rakentamisen sektori, mutta koulutuksessa, tutkimuksessa ja ohjauksessa korostuu uudisrakentaminen. Uudisrakentamista helpottavat olemassa olevat standardit ja totutut rakennusmenetelmät.

Vanhaa korjaamalla voidaan kuitenkin saada monella tapaa mielenkiintoisempi rakennus. Rakennusalalla kaivataan lisää uutta osaamista, jossa luovuus, erilaisten vaihtoehtojen etsiminen ja yhteistyö entistä laajemman toteuttajajoukon kanssa ovat onnistumisen avaimia. Vaivannäön edut ovat kiistattomat. Jos panostetaan riittävästi suunnitteluun ja huomioidaan eri näkökulmat, työmaavaihe voi sujua nopeammin.

Olemassa olevat rakennukset ovat sekä fyysinen materiaali­varasto että aineeton tietopankki. Korjauksen yhteydessä poistettavia rakennusosia voidaan hyödyntää toisten rakennusten korjaamisessa. Rakennus- ja rakenne­tutkimuksella saadaan puolestaan tietoa aikaisemmista rakennus­menetelmistä ja materiaaleista. Tieto auttaa valitsemaan sopivat korjaustoimenpiteet ja välttämään virheellisten korjausten aiheuttamia ongelmia.

Edelleen yhteiskunnassamme on vahvoja kaikuja vuosikymmenten takaisesta uuden ihannoinnista. Ajattelu on kuitenkin muuttumassa, ja tuotteiden hyvä hoito ja korjaaminen on suorastaan trendikästä.

On aika omaksua näkemys, jonka mukaan myös rakennusten säilyttäminen ja korjaaminen on valtavirtaa ja purkaminen poikkeus.

Tuija Mikkonen

ympäristöneuvos

Ympäristöministeriö