Ei uutta tukiautomaattia ravinnekierrosta

Ravinteet kiertoon kannattavasti ehdottivat kansanedustajat Kai Mykkänen ja Saara-Sofia Sirén (MT 23.11.).

He toivat kiitettävästi esiin lannan biokaasutuksen tuomia hyötyjä. Otsikon kanssa ristiriidassa oli kuitenkin toistuva esitys lisätä maatalouden tukia, jotta ravinteiden kierrätys saataisiin toimimaan.

Sirén ja Mykkänen kirjoittavat, että Biovakka aikoo luoda Suomeen biokaasulaitosten verkoston.

Jos ne ovat isoja laitoksia, tarvitaan ravinteiden kierrättämiseksi jopa tuulivoimaa kalliimpi tukijärjestelmä. Jos ne taas ovat tilakohtaisia biokaasulaitoksia, niiden tueksi riittää vain nykyisen byrokratian keventäminen.

Lannasta tuotettu biokaasu on puhtaasti palava, tuontia korvaava polttoaine. Kymmenen tonnin lietelantakuormasta sitä saadaan noin 120 öljylitraa vastaava määrä.

Tästä Biovakan kaltainen iso biokaasulaitos hävittää kaksi kolmasosaa tuottaessaan kaasulla sähköä. Näin lantakuormasta saadaan sähköenergiaa vain 40 öljylitraa vastaava määrä. Lannan kuljetukseen tilalta laitokselle kuluu noin 30 litraa dieseliä.

Pitkät kuljetusmatkat isoon laitokseen syövät saadun nettoenergian lähes nollaan. Kuljetukset aiheuttavat myös kalusto- ja työvoimakuluja. Ne myös lisäävät tuontipoltto­aineiden käyttöä.

Lannan viejä joutuu maksamaan laitokselle porttimaksuna lannan vastaanottamisesta noin 500 euroa kuormaa kohti. Pahimmassa tapauksessa hän joutuu maksamaan myös ostaessaan käsitellyn lantansa takaisin peltojen lannoitteeksi.

Jos lanta kaasutetaan tilalla, jää koko lannan energia omaksi hyödyksi.

Käsitelty lanta pysyy tilalla peltojen kasvuvoimaa lisäävänä ilmaisena kotimaisena lannoitteena.

Jos kaikki kotieläinten lanta kaasutetaan isoissa biokaasulaitoksissa, aiheuttaa se ainakin miljardin euron vuotuiset lisäkulut maataloudelle. Tilakohtaisissa laitoksissa tehtynä se tuo maatalouteen yli kahden sadan miljoonan euron lisätulot.

Uusiutuvaa nettoenergiaa saadaan pienistä laitoksista kymmenkertaisesti isoihin verrattuna.