Mielensäpahoittajan esikuva oli keskisuomalainen maalaistalon isäntä - tämän takia Tuomas Kyrö ei paljasta paikkakuntaa

Tuomas Kyrö palasi hiljattain asumaan synnyinkaupunkiinsa Helsinkiin muutaman Janakkalassa vietetyn vuoden jälkeen. "Asumistarpeet muuttuvat seitsemän vuoden välein, joten en osaa sanoa, minne lopulta asetumme", hän toteaa. Kirjailijan perheeseen kuuluvat vaimo ja tytär Kuva: Kari Salonen

Mielensäpahoittajan jääräpäinen hahmo syntyi puolivahingossa syksyllä 2009, kun Ylen Radioteatteri päätti julkaista viisiminuuttisista kuunnelmista koostuvan 20-osaisen sarjan. Käsikirjoittajaksi valittiin tuolloin melko tuntematon romaanikirjailija Tuomas Kyrö ja lukijaksi maineikas näyttelijä Antti Litja.

Kuunnelmaprojektia leimasi alusta saakka kova kiire. Kyrön piti rustata parikymmentä tarinaa nopealla aikataululla.

Yhtäkkiä hänen mieleensä välähti hyvän kaverin edesmennyt isoisä, jonka hän tapasi vieraillessaan ystävän mummolassa 80-luvun lopulla. Kyrö muisti elävästi, kuinka maaseudun mies tapasi aloittaa lauseen "kyllä minä niin mieleni pahoitin" pohtiessaan nykymaailman menoa.

Kaverin vaarin jurputukset jäivät elävästi nuoren Kyrön mieleen ja niistä tuli vuosikymmeniä myöhemmin osa suomalaisen kirjallisuuden historiaa.

Kyrön mukaan Mielensäpahoittajan esikuva asui Keski-Suomessa sijaitsevassa kunnassa. Hän ei kuitenkaan halua paljastaa paikkakunnan nimeä, koska silloin myös isoisän henkilöllisyys saattaisi paljastua.

"Jos kertoisin paikkakunnan, sinnehän saatettaisiin perustaa Mielensäpahoittajan museo. En ole myöskään sijoittanut Mielensäpahoittajaa mihinkään, joten jokainen saa kokea hänet siellä missä haluaa", Kyrö perustelee.

Kyrö kertoo, että hänen ystävänsä on tietoinen aikapäiviä sitten menehtyneen isoisänsä Mielensäpahoittaja-kytköksestä. Hän otti Mielensäpahoittaja-hahmoon vaikutteita myös maalla asuneilta isovanhemmiltaan, jotka sukupolvensa tavoin elivät nuukaa ja työntäyteistä elämää.

Kyrön Mielensäpahoittajasta on tullut ilmiö. Kaikki teokset ovat olleet myyntimenestyksiä. Dome Karukosken ohjaama Mielensäpahoittaja -elokuvakin keräsi huikeat 500 000 katsojaa ja menestys on toistanut itseään myös teatterilavoilla.

Kyrö toteaa, että Mielensäpahoittajan kohdalla tähdet ja ajoitus olivat kohdallaan.

"Jos Tuntematon sotilas olisi ilmestynyt 70-luvulla tai Juoksuhaudantie 60-luvulla, ne eivät olisi olleet sidottuna aikaan ja menestystarina olisi saattanut jäädä toteutumatta", hän aprikoi

Hiljattain ilmestyneessä Mielensäpahoittaja hiihtokirjassa puidaan suomaisuuden kansallisaarretta hiihtoa. Mielensäpahoittaja on esillä hiihdon MM-kisoissa Lahdessa.

"Salpaussselälle valmistuu Mielensäpahoittajan metsäkatsomo, jonne ei kuulu mökämusiikki ja siellä voi paistaaa makkaraa avotulella", Kyrö paljastaa hymyssä suin.