Kauppaketjujen asema ruokaketjussa ratkaistava, muuten kauppajätit ja suomalaiset kuluttajat jäävät ilman kotimaisia elintarvikkeita
Maatalouskriisi on nyt syvempi kuin vuonna 2016.
Suomalainen maanviljely ja kotimainen elintarviketuotanto ovat viime vuosina joutuneet yhä syvempään kriisiin. Kuva: Kimmo HaimiMaa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen kutsui pari viikkoa sitten koolle edustajia kaikista eduskuntaryhmistä. Perustettiin uusi parlamentaarinen työryhmä pohtimaan maatalouden tulevaisuutta.
Suomalainen maanviljely ja kotimainen elintarviketuotanto ovat viime vuosina joutuneet yhä syvempään kriisiin. Kesällä 2016 naudanlihan, sianlihan ja siipikarjan sekä maidon tuottajahinnat laskivat edellisvuosiin verrattuna. Samassa rytäkässä valtiolla oli vaikeuksia tukimaksatuksissa.
Viljelijät saivat tarpeekseen ja järjestivät traktorimarssin Helsinkiin. Heidän sanomansa silloiselle maatalousministerille Kimmo Tiilikaiselle oli selkeä. Mikäli hallitus ei tee konkreettisia ja nopeita päätöksiä, tulee maataloutta kohtaamaan konkurssiaalto samaan aikaan kun suomalainen elintarviketuotanto ajetaan alas.
Kristillisdemokraattinen eduskunta jätti vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kanssa välikysymyksen koskien maatalouskriisin ala-arvoista käsittelyä. Välikysymyskeskustelusta tuli itse asiassa hyvä. Muistan kollegoiden kaikista puolueista kiitelleen, että tärkeä kysymys nostettiin esiin välikysymyksen kautta. Mitä sen jälkeen on tapahtunut? Ministeri Jari Lepästä tuli Tiilikaisen seuraaja. Jari Lepän jälkeen tehtävään astui Antti Kurvinen. Maatalouskriisi on nyt syvempi kuin vuonna 2016.
Vastaperustettu parlamentaarinen työryhmä ei ole ensimmäinen, joka asetetaan pohtimaan maatalouden kannattavuuskriisiä. Pääministeri Juha Sipilä ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä antoivat kesäkuussa 2018 Reijo Karhiselle tehtäväksi selvittää, millä keinoin maatalouden yrittäjätuloa voitaisiin parantaa 500 miljoonan euron vuositasolla. Tehtävän keskiössä oli puhtaasti taloudellinen ulottuvuus ja aiheen lähestyminen elinkeinotasolta aina tilakohtaiseen tarkasteluun asti.
Karhisen selvityksen jälkeen maatalous on edelleen kulkenut kriisistä toiseen. Tuottajahintojen viime kuukausien jonkinasteisesta noususta huolimatta hinnankorotukset kattavat vain murto-osan sodan myötä kohonneista energia-, polttoaine- ja lannoitehinnoista.
Miksi tämä on niin vaikeaa? Kysymykseen ei ole vain yhtä vastausta. Mutta suurin kysymys on aiemmista työryhmistä huolimatta ratkaisematta: kauppaketjujen suhteettoman vahva asema markkinoilla. Ongelmasta on puhuttu vuosia. Ministereitä on tullut ja mennyt. Hallituksen ja ministeri Kurvisen on aika ratkaista ongelma. Muuten kauppajätit ja suomalaiset kuluttajat jäävät eräänä päivänä ilman kotimaisia elintarvikkeita. Silloin on jo liian myöhäistä
Peter Östman
kansanedustaja (kd.)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




