Lukijalta: Vesivoima ja ydinvoima vaativat huomattavasti enemmän pinta-alaa kuin tuulivoima

Tuulivoimalat ja niiden siirtolinjat vaativat pinta-alaa, joka on kirjoittajan mukaan kuitenkin pienempi kuin vesivoiman ja sen edellyttämien tekoaltaiden. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Kivimäki

Metsänhoitaja Hannu Heinonen Luhangasta vertaili tuulivoiman ja ydinvoiman tuotantoa keskenään (MT 20.9.). Vertailun perusteet olivat väärät. Tuulivoima samoin kuin vesivoima ovat auringon säteilyn tuottamaa energiaa. Energia on täysin päästötöntä, sitä ei tarvitse louhia maaperästä eikä myrkyllistä jätettä haudata maahan.

Pinta-alavertailusta puuttuu kokonaan uraanin kaivostoiminta.

Oikea vertailukohde tuulivoimalle on vesivoima. Varsinkin, kun tuulivoimaloiden sähköntuotanto ylittää lähiaikoina vesivoimaloiden tuotannon. Suomi on lähes omavarainen sähköntuotannon suhteen eikä Venäjän ydinvoimaloista tarvitse ostaa sähköä.

Tuulivoimaloita Suomessa on vajaat 1 700. Kahdeksan hehtaarin pinta-alaoletuksella laskettuna tuulivoimaloiden alle jää 13 600 hehtaaria eli 136 neliökilometriä maata sähkölinjat mukaan lukien. Muu kaavoitettu ala jää normaaliin talouskäyttöön.

Vertailun vuoksi jo Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden alle haudattiin kylien lisäksi 45 000 hehtaaria eli 450 neliökilometriä. Näitä altaita on kymmenittäin 220 vesivoimalan yläjuoksuilla.

Paljonko betonia tai polttoainetta kului voimalaitosten ja altaiden rakentamiseen? Sitä en osaa laskea. Sitä on kysyttävä niiltä hiljaisilta miehiltä, joita juna kuljetti rakennustyömaille.

Tekoaltaat ovat suuri riski alajuoksun asukkaille, kuten Ukrainan sota on osoittanut. Haapajärvellä kuuden neliökilometrin kokoisen Hautaperän tekojärven penkka alkoi sortua neljä vuotta sitten. Hautaperän altaan riskiluokka onkin yksi. Se tarkoitta vakavaa vaaraa ihmisille, jos altaan pato murtuu tai murretaan. Yksi risteilyohjus aiheuttaisi tulvan koko Kalajokilaaksoon.

Tuulivoimaloiden kaatuminen asumattomalla alueella ei juuri henkilövahinkoja aiheuta.

Tekoaltaiden alle hukutettu maa-ala on varmasti yli 50 000 hehtaaria eli 500 neliökilometriä. Luku on suuri, mutta vielä suurempi maankäyttäjä on mökkitie.

Jo kolmensadan metrin mittainen, kuusi metriä leveä tie 500 000 mökkiä varten vaatii 90 000 hehtaaria maata. Mökkeilyn hiilijalanjälki on 7,5 prosenttia suomen hiilipäästöistä. Nämä päästöt lasketaan maankäyttösektorin hiilipäästöihin, jotka pitäisi korvata hakkuita vähentämällä.

Tuulivoimarakentamista ohjaavat markkinatalouden lait. Määräänsä enempää niitä ei rakenneta.

Simo Puranen

Muurasjärvi