Ruokajärjestelmän muutos on välttämätön

Maanviljelijänä on helppo yhtyä toteamukseen: Ruokajärjestelmämme on rikki ja se pitää korjata.

Tarvitsemme ruokajärjestelmän, joka huomioi niin eettiset, ekologiset, sosiaaliset kuin taloudellisetkin näkökulmat.

Minulla on ilo olla mukana kehityshankkeessa (Palopuron agroekologinen symbioosi), joka osoittaa, että järjestelmän korjaussarjan ainekset ovat olemassa, vaikka muutosten polku on pitkä.

Selvitysmies Reijo Karhisen raportissakin todettu epäkohta on, että ruokaketjun tulonjako ei ole reilu. Tunnustettu on myös tosiasia, että tukijärjestelmät eivät kaikilta osin tue oikeanlaista kehitystä.

Iso haaste koko Euroopassa on, että maanosamme 3,2 miljoonan tuottajan ruoka kulkee 160 miljoonalle kuluttajalle ”muutaman” eli 110 sisäänostajan kautta. Suomessa kauppa on yksi Euroopan keskittyneimpiä. On selvää, että näiden ketjua ohjaavien tahojen motiivina ei ole maatalouden kannattavuus.

Aika ajoin kuulen liiketoiminnan osaajilta hyviä neuvoja: Miksi et ota hommaa kunnolla käsiisi ja johda maatilaasi kuin liikeyritystä. Ajattele kuluttajaa ja keskity kannattavaan toimintaan!

Se on hyvä neuvo. Sitä kohti mennään: erikoistutaan, tehostetaan, brändätään, harrastetaan suoramyyntiä.

Moni yhteiskunnallinen toimija ei tunnista maa- ja metsätalouden erityishaastetta eli pitkiä muutosaikoja ja luonnon kiertokulkua lisääntyvine yllätyksineen. Ne ovat viemässä monelta viljelijältä viimeisetkin voimat.

Ilmastonmuutos sekoittaa koko globaalia järjestelmää.

Nyt me maanviljelijät teemme entistä pontevammin montaa isoa asiaa yhtä aikaa. Huolehdimme ruokaturvasta ja luomme hiiltä sitovia ratkaisuja, energian kiertoa sekä hoidamme metsiä kestävästi.

Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö jokainen meistä halua olla tärkeä osa ratkaisua. Tiedämme, että nyt on otettava kaikki keinot käyttöön nopeutetulla aikataululla. Ilmastokysymyksissä maa- ja metsätaloudella on merkittävä rooli. Ne vaativat kuitenkin käytännön toimia, jotka eivät synny alkutuotannon sivutuotteina ilmaiseksi, vaan tämäntyyppisille yhteiskuntapalveluille on laadittava oma ansaintalogiikka. Kehittämiseen tarvitaan resursseja, rahaa ja ohjausmekanismeja.

Pieni kertaus maa- ja metsätalouden historiaan.

Maanviljely alkoi erittäin hajautetusta luontaistaloudesta. Se muuttui 1900-luvulla, joka elettiin nopeasti laajenevassa fossiilitaloudessa. Koko ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavan ilmastonmuutoksen vuoksi ilmakehän hiilidioksidia lisäävästä fossiilitaloudesta on tämän vuosisadan alkupuolella päästävä eroon kaikkialla maailmassa.

Biotalouden käyttöönottoa pitää nopeuttaa ja nykyinen biotalouden aikakausi on meille maaviljelijöille ja metsätaloustuottajille iso mahdollisuus.

Oman tutkijataustani vuoksi minulla on luontainen innostus uuden kokeiluun elinkeinojemme tulevaisuuden hengessä. Ison sysäyksen antoi myös taustayhteisöni Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry. Järjestön yhtenä puheenjohtajana pääsen kansainvälisen tiedon ja tutkimuksen äärelle sekä tutustumaan erilaisten suomalaisten maa- ja metsätilojen arkeen, oman maatilani työntäyteisen arjen rinnalla.

Alusta alkaen Palopuron kokeiluun saatiin Helsingin yliopiston aloitteesta mukaan useita yhteistyötahoja.

Palopuron symbioosi on ravinne- ja energiaomavarainen kokonaisuus, joka toteutetaan usean toimijan yhteistyönä. Symbioosi on osa Wageningenin yliopiston Lighthouse farm -verkostoa, joka esittelee eri puolilta maailmaa maatiloja, jotka toimivat esimerkkinä tulevaisuuden kestävästä ruoantuotannosta ja ekosysteemipalvelujen tarjoamisesta.

Palopuron kaltaiset pilotit saadaan lentoon, jos pystymme yhteiskunnan ja yhteisin voimin luomaan mekanismit, jotka ovat myös taloudellisesti kannattavia ja innostavat tuottajia tekemään ilmaston ja ruokaturvan kannalta oikeita ratkaisuja.

Pilotit toimivat esimerkkinä Suomessa ja niillä on käyttöä myös muissa maissa. Yhtenä tärkeänä työvälineenä tässä kokonaisuudessa on maataloudessa etenevät digitalisaatio.

Ruokajärjestelmä pitää korjata ja korjaussarjan elementit ovat olemassa. Vaikka halua olisi, eivät yksittäisen tilan resurssit nykyisessä kannattavuustilanteessa riitä nopeisiin muutoksiin. Sen ei saa olla välttämättömien muutosten este.

Nyt me maanviljelijät teemme entistä pontevammin montaa isoa asiaa yhtä aikaa.