Lukijalta: Rahapelien markkinointi ei kuulu nuorten arkeen – hallitus vie Suomea eurooppalaisittain päinvastaiseen suuntaan
On ristiriitaista väittää, että alaikäiset rajataan mainonnan ulkopuolelle, kun heidän seuraamiaan some-alustoja täytetään rahapeliviesteillä, kirjoittaa Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.
Rahapelejä. Kuvituskuva. Kuva: Jouni PorsangerHallituksen esitys uudeksi rahapelilaiksi sallisi rahapelien näkyvän markkinoinnin televisiossa, urheilutapahtumissa, somessa ja lehdissä. On vaikea ymmärtää, miksi Suomessa halutaan nyt lisätä rahapelien mainontaa, kun niin moni maa tekee päinvastoin.
Rahapelien haitat koskettavat monia, mutta nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. He seuraavat aktiivisesti urheilua ja sosiaalista mediaa.
On ristiriitaista väittää, että alaikäiset rajataan mainonnan ulkopuolelle, kun heidän seuraamiaan tapahtumia ja alustoja täytetään rahapeliviesteillä. Rajoituksista huolimatta algoritmit voivat silti ohjata mainontaa nuorille.
Monet Euroopan maat ovat havainneet ongelman ja ryhtyneet toimiin. Muun muassa Italia, Belgia, Hollanti, Espanja ja Britannia ovat reagoineet rahapelimainontaan joko kieltämällä sen täysin tai rajoittamalla näkyvyyttä merkittävästi. Suomessa kuljetaan nyt täysin toiseen suuntaan, vaikka ongelmapelaaminen ei ole mikään marginaalinen ilmiö.
Rahapelaamista ei pidä normalisoida, eikä yhdistää urheiluun, nuoruuteen tai unelmiin.
Samaan aikaan hallitus aikoo leikata rahapelihaittojen ehkäisyyn kohdennettuja varoja. Kaiken lisäksi rahapelien markkinoinnin tuntuva höllentäminen tapahtuu juuri, kun Suomen rahapelimarkkinoita avataan ulkomaisille peliyhtiöille. Markkinoillemme pyrkivät uudet rahapeliyhtiöt tulevat takuulla kilpailemaan aggressiivisesti markkinaosuuksista ja käyttämään valtavia summia tuotteidensa mainostamiseen. Odotettavissa on rahapelimainosten tulva.
Rahapelaaminen ei ole tavallista kuluttamista. Sitä ei pidä normalisoida, eikä yhdistää urheiluun, nuoruuteen tai unelmiin. Vastuullinen ratkaisu olisi rajoittaa markkinointia merkittävästi – ja turvata riittävät resurssit haittojen ehkäisyyn.
Jos emme nyt puutu lainsäädäntöön, maksamme hintaa myöhemmin riippuvuuksina, perheiden ongelmina ja yhteiskunnallisina kustannuksina.
Juha Beurling-Pomoell
pääsihteeri
Kuluttajaliitto ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
