Ydinvoima on kestävä energiaratkaisu Suomelle
Sähkön hinnan nousu on viime aikoina näkynyt monen suomalaisen arjessa. Pörssisähkö hipoo ennätyksiä ympäri Eurooppaa. Joulusauna ja kinkku uunissa aiheuttavat tänä vuonna suomalaiselle viime vuotta muhkeamman piikin sähkölaskuun.
Sähkön hinta määrittyy markkinoilla, mutta politiikalla voimme vaikuttaa siihen, miten tämä sähkö Suomessa tuotetaan ja kuinka riippuvaisia olemme esimerkiksi tuontisähköstä. Tuomme nykyisin noin neljänneksen tarvitsemastamme sähköstä eli yli 20 terawattituntia vuodessa. Sähköä tuodaan niin Ruotsista kuin Venäjältäkin.
Tuoreessa Energiateollisuuden kyselyssä suomalaisten myönteisyys ydinvoimaa kohtaan on korkeammalla kuin koskaan. Tämä on hyvä asia. Ydinvoima on puhdasta energiantuotantoa, eikä ilmastonmuutosta voida ratkaista ilman ydinvoimaa. Samalla ydinvoiman avulla voimme vähentää tuontisähkön osuutta sähkönkulutuksestamme. Olkiluoto 3 ja Hanhikivi tuottavat valmistuessaan ydinsähköä yhteensä suurin piirtein nykyisen tuontitarpeemme verran, eli ne parantavat myös huoltovarmuuttamme.
Säteilyturvakeskus antoi joulukuussa pitkän odotuksen jälkeen Teollisuuden Voimalle luvan käynnistää OL3:n ydinreaktori. Olkiluodosta muodostuu näin samanaikaisesti Suomen historian suurin ilmastoteko sekä sähköomavaraisuuden kasvattaja. Vuonna 2030 ydinvoimalla voidaan tuottaa jo 40-45% koko Suomen sähköntuotannosta.
Työtä ei kuitenkaan tule jättää vielä tähän. Sähkön tarpeen on ennustettu kasvavan merkittävästi lähitulevaisuudessa – vuoteen 2050 mennessä sähköntarve voi jopa tuplaantua. Yleinen yhteiskunnan sähköistyminen edellyttää kasvavaa omaa puhdasta sähköntuotantoa. Ydinvoimalla on tässä yhtälössä keskeinen rooli. Pienydinvoimalat voivat tarjota ratkaisuja kaupunkien sähkötarpeisiin, ja siksi niiden sääntelyä on helpotettava ja tutkimusta vauhditettava. Kokonaan uusi, iso ydinvoimalaitos ei myöskään voi olla poissuljettu vaihtoehto.
Myös EU:n tulee hyväksyä ydinvoima puhtaaksi energiamuodoksi ja samalla luoda kasvuedellytyksiä uusille tulevaisuuden ratkaisuille esimerkiksi pienydinenergian tuotannon käynnistämisessä. Asiantuntijaselvityksien mukaan ydinvoima tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista eikä ole muita energiamuotoja haitallisempaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Sääntelyn tulee aina olla teknologianeutraalia ja pohjautua tieteelliseen näyttöön. Euroopassa ydinvoiman suunta kääntyykin nyt hitaasti mutta varmasti. Ranska on ilmoittanut aikovansa rakentaa uusia ydinvoimaloita ensi kertaa vuosikymmeniin – tavoitteena vähentää päästöjä ja parantaa sähköomavaraisuutta.
Ydinvoima on useilla mittareilla järkevää, ja sen vastustus pohjautuu pitkälti ideologiseen yksisilmäisyyteen. Esimerkiksi YK:n alainen Euroopan talouskomissio tutki, millä tuotantomuodolla saadaan kilowattitunti sähköä vähimmin vahingoin. Tuloksena ydinvoima on elinkaarensa aikana vähiten hiilidioksidipäästöjä synnyttävä sähköntuotantomuoto. Samalla sillä on elinkaarensa aikana alhaisin maankäyttötarve sekä pienimmät mineraali- ja metallivaatimukset. Ydinvoima oli useassa mittauksessa jopa tuuli- ja aurinkoenergiaa parempi vaihtoehto. Toki muita energiamuotoja kuten vesivoimaa tarvitaan säätöenergian tuottamiseen.
Olemme Suomessa onnistuneet ratkomaan ydinvoiman käyttöön kuuluvaa perusongelmaa ydinjätteen loppusijoittamisesta, mistä Posivan Onkalo on oivallinen esimerkki. Ei siis anneta innovaatioiden kuivua kasaan, vaan jatketaan kehitystyötä. Ydinvoima tarjoaa sähkön pirtin lamppuun myös sydäntalvella ja on kestävä energiaratkaisu Suomelle, Euroopalle sekä maailmalle.
Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja.
Pienydinvoimalat voivat tarjota ratkaisuja kaupunkien sähkötarpeisiin.
- Osaston luetuimmat

