Nämäkin vaalit ovat arvovaalit − on pidettävä kiinni niistä kestävistä perusarvoista, joiden varassa eurooppalaisuus on rakentunut
Edessä olevat EU-vaalit ovat erittäin tärkeät keskeisten linjavalintojen näkökulmasta. On keskityttävä hoitamaan niitä asioita, jotka ovat aidosti rajat ylittäviä ja joiden hoitaminen yhteisesti hyödyttää jäsenmaita, kirjoittaa Sari Essayah kolumnissaan.6.5.202405:30
Kesäkuun EU-vaalit näkyvät vielä katukuvassamme yllättävänkin vähän, mutta Brysselin toimistoissa on jo täysi tohina päällä tulevan komission ohjelmaan valmistautumiseksi.
Hallituksen keskeisimmät tavoitteet ovat Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen ja puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistäminen.
Kaikilla näillä tavoitteilla on tiivis yhteys myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan.
Hallituksen hallitusohjelmassakin linjaama tavoite on edistää ruokaturvaa ja ruoantuotannon edellytyksiä. Se on ohjenuoramme myös valmistautuessamme EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tuleviin linjauksiin.
Kuten Suomi, myös EU tarvitsee kasvua. Yksi sen rakennuspilareista on biotaloussektori.
Suomella on tässä paljon niin annettavaa kuin saatavaa. Viimeisimmässä maatalous- ja kalastusneuvostossa niin sanotut For Forest -maat eli Suomi, Ruotsi, Itävalta ja Slovenia antoivat johdollamme yhteisen tiedotusasian biotalouteen liittyen. Sitä tuki 16 jäsenmaata.
Suomi on tänä vuonna For Forest -yhteistyön puheenjohtaja. Tämän referenssiryhmän kanssa pyrimme toimimaan aktiivisesti metsäisille maille yhteisissä asioissa.
Monissa asioissa Kristillisdemokraatit on penännyt EU:ssa järjen ääntä. Euroopan unionin on palattava juurilleen!
Edessä olevat EU-vaalit ovat erittäin tärkeät keskeisten linjavalintojen näkökulmasta. Parlamentti ja komissio määrittelevät suunnan niin sisämarkkinoiden, turvallisuuden, maatalouden, maahanmuuton kuin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan suhteen sekä sen, säilyykö metsäpolitiikka kansallisissa käsissä.
Eurooppalaista yhteistyötä tarvitaan muun muassa puolustuksessa, sisämarkkinoiden kehittämisessä ja talouskasvun vauhdittamisessa. Se ei silti edellytä massiivista byrokratiaa, epämääräisesti perusteltuja tulonsiirtoja tai komission vallan kasvattamista.
Jäsenmaiden tarpeita kuuntelematon kunnianhimo on jo ollut ajamassa yhteistä maatalouspolitiikkaa ahdinkoon. Tällaiset piirteet EU:n kehityksessä ovat omiaan repimään eurooppalaista yhteistyötä rikki.
EU:n alkuperäinen idea oli tunnustaa jäsenmaiden olosuhteiden ja talouksien erilaisuus. Nyt komissio ei ainoastaan aseta tavoitetta vaan säätelee myös keinot. EU-alueen menestys luodaan kuitenkin tunnistamalla jäsenmaiden erityispiirteet.
Monissa asioissa Kristillisdemokraatit on penännyt EU:ssa järjen ääntä. Euroopan unionin on palattava juurilleen! On keskityttävä hoitamaan niitä asioita, jotka ovat aidosti rajat ylittäviä ja joiden hoitaminen yhteisesti hyödyttää jäsenmaita.
Nämäkin vaalit ovat arvovaalit. Jotta Euroopan unionista voidaan edelleen puhua arvoyhteisönä, on sen myös pidettävä kiinni niistä kestävistä perusarvoista, joiden varassa eurooppalaisuus on rakentunut.
Kuten oman poliittisen ryhmäni Euroopan Kansanpuolueen EPP:n johtaja Manfred Weber on muistuttanut: ”Ateenasta Helsinkiin keskellä jokaista kylää on kirkko, ja siitä tunnistaa Euroopan.”
Kolumnin kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri (kd.).Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
