Byrokratia takaa osaltaan ruuan laadun

Meidän pitää tuottaa Suomessa jatkossakin leipää pöytään – emme voi jättäytyä yksinomaan tuontiruuan varaan. Muutoin kriisiajan kohdatessa meille voi tulla nälkä. Tästä meillä Suomessa on varmasti laaja yksimielisyys.

Sen sijaan ruuan tuotantotapojen osalta käytävä keskustelu ei näytä vastaavan ihan tätä.

Ruokamme turvallisuuteen liittyy olennaiselta osin edelleen myös sen jäljitettävyys. Tätä näkökantaa tukee hyvin Brittein saarilla 1986–1996 esille tullut BSE-tauti eli ”hullun lehmän tauti”.

Syksyllä 2001 BSE:tä tavattiin myös Britannian ulko­puolella esimerkiksi Itä­vallassa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Tšekissä. Suomessa eräällä kärsämäkeläisellä tilalla todettiin toistaiseksi ainoaksi jäänyt tapaus joulukuussa 2001.

BSE-tapaukset ovat harventuneet sen jälkeen, kun tehokkaat torjuntatoimet aloitettiin. BSE:n ja ihmisen prionisairauksiin kuuluvan Creutzfeldt-Jakobin taudin uuden variantin epäillään olleen yhteydessä toisiinsa.

Kun nautojen rekisteröinti tilalla on kunnossa ja niillä on myös korvamerkit, tauti­tapauksen esille tullessa pystytään tarkistamaan mistä sairastunut nauta on tullut ja missä se on ollut aiemmin.

Näin ollen on myös mahdollisuus katkaista taudin leviäminen edelleen.

Jos näin ei menetellä, meidän lienee jatkossa turha edes puhua kotimaisen lihantuotannon paremmuudesta tuontiruokaan nähden? Toivon mukaan tämä ymmärretään myös niin viljelijöiden edunvalvonnan kuin viljelijöiden itsensä puolella eikä lähdetä murentamaan kotimaisen ruuan­tuotannon laatua tältäkään osin.

Pääosa viljelijöiden tulotuista pitää sisällään täydentävien ehtojen vaatimukset. Näihin ehtoihin kuuluvat muun muassa eläinten rekisteröinti ja niiden korvamerkit.

Jos näiden valvonnoissa on todettu toistuvia vakavia puutteita, eikä viljelijä ole valvojan huomautuksista huolimatta pyrkinytkään korjaamaan puutteita, toiminta vastaa jo tahallisuutta ja voi tällöin jopa estää kokonaan näiden tukien maksamisen. Lisäksi rekisteröimätöntä tai korva­merkitöntä eläintä ei voida siirtää tilalta toiselle tai ottaa teurastamolla vastaan.

Valvottavilla ehdoilla pyritään osaltaan turvaamaan kuluttajalle ruuan laatua ja turvallisuutta, eivätkä kyseessä ole yksinomaan EU:n määräykset, joita pitää noudattaa.

Mitä tulee byrokratiaan, elykeskusten tarkastajiin ja AVI:n eläinlääkäreihin, tälläkin puolen pyritään palvelemaan sekä ruuan tuottajaa että sen kuluttajaa siten, että meillä on laadukasta ja terveellistä ruokaa pöydässä jatkossakin.