”Ei” kaikelle ei ole oikea vastaus

80 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä tulee fossiilisen energian käytöstä. Suunnan muuttaminen vaatii uusiutuvan energian nopeampaa käyttöönottoa ja vauhtia kierrätystalouteen.

Suomella on halutessaan mahdollisuudet olla Euroopan edistyksellisin ilmastokysymyksen ratkaisuissa.

Meillä on suhteellisesti koko maailman suurimpiin kuuluvat bioraaka-aineresurssit. Metsämme ovat merkityksessään ylitse muiden.

Metsien kasvu on Metlan uusimman inventoinnin mukaan noin 108 miljoonaa kuutiometriä. Kuluvan vuoden kotimaiset hakkuut ovat puolestaan selvästi alle 80 miljoonaa kuutiometriä. Metsien kasvun ja vuosittaisten hakkuiden erotus on meillä suurempi kuin monien EU-maiden kaikki metsävarannot.

Puuta toki pitää käyttää ensisijaisesti korkeimpien jalosteiden raaka-aineina. Tukki- ja kuitupuuta ei pidä polttaa. Eikä niistä kannata valmistaa nestemäisiä polttoaineita.

Teollisesti käytettävästä puusta kuitenkin lähes 50 prosenttia jää muuhun käyttöön. Puun teollinen lisäkäyttö tarjoaa mahdollisuuksia puun lisäkäyttöön energialähteenä. Myös metsien ensiharvennusten välttämättömät lisäämistarpeet kohentavat uusiutuvan energian raaka-ainepohjaa.

EU:ssa nykyiset toimet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kohdistuvat jatkossa myös metsien ja maatalousmaan kykyyn sitoa hiilidioksidia sekä maankäytön muutoksiin.

Kohtuutonta olisi, jos EU-maan, jossa metsien kasvun ja hakkuiden ero on suhteellisesti koko Euroopan suurin, nielut ”päätettäisiin” miinusmerkkisiksi eli päästöjen aiheuttajaksi. Samaan aikaan useiden EU-maiden kasvun ja hakkuiden välinen ero on lähellä nollaa ja silti niille voi syntyä laskennallisesti päästöjä sitovia nieluja.

EU:ssa nielukysymys ei ole saanut vielä läheskään järkeenkäypää ja hyväksyttävää ratkaisua. On kornia, jos Suomen niin sanottu vertailutaso laskettaisiin finanssikriisin aikaisesta puun käytöstä. Silloin kasvun ja hakkuiden ero, yli 40 miljoonaa kuutiota, oli luonnollisesti tavattoman suuri.

Suomen ahdisteleminen edes suunnilleen tuon mittaiseen kasvuylijäämään olisi täysin väärin. Puhumattakaan, että nieluja syntyisi vasta kun kasvun ja hakkuiden ero ylittäisi tuollaisen viitearvon.

Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta luontoa säästävän ja päästöttömän kiertotalouden mallimaaksi. Meillä on suuret mahdollisuudet lisätä myös tuuli- ja aurinkoenergiaa. Näiden alojen valtava teknologinen kehitys on vähentänyt tuulen ja aurinkoenergian vaatiman tuen lähes olemattomiin.

Keskustelu uusiutuvasta energiasta on saatava uskottavalle uralle. Hiilen käyttö vihreiden ja kokoomuksen hallitsemassa Helsingissä on lopetettava nopeasti, eikä vasta runsaan kymmenen vuoden kuluttua.

Erityisesti vihreiltä on kysyttävä juuri tänään mistä he tarvittavan puhtaan energian ottaisivat? Nyt vihreät sanovat ei ydinvoimalle ja vesivoiman lisäkäytölle.

Eikä puutakaan pitäisi heidän mukaan juuri käyttää. Ovatpa he nyttemmin vastustaneet eri puolilla Suomea myös uusia tuulivoimahankkeita.

”Ei” kaikelle ei voi olla oikea vastaus!

Sipilän hallituksen tähänastiset toimet uusiutuvan energian lisäämiseksi ovat olleet varsin vähäisiä. Juuri nyt kuuluu vähän parempaa. Eduskuntaan on tulossa useampikin myönteinen esitys. Eikä yhtään liian aikaisin.