Kulttimaineen saavuttanut matkailupaikka sulki ovensa: ”Kunta vaati kohtuutonta vuokraa”
Viitasaaren Huopanankoskella sijaitseva Koskimarket on aavemaisen hiljainen. Ovet ovat visusti lukossa, lohilammikko tyhjennetty ja tienvarsiopasteet peitetty.
”Ehkä tilalleni tulee uusi yrittäjä, joka saa vuodeksi starttirahan ja sen jälkeen hän lopettaa yrityksen. Niin teki moni yrittäjä ennen minua”, Koskimarketin entinen yrittäjä Veijo Koivisto sanoo. Kuva: Jouni HirnYrittäjä Veijo Koivisto pyöritti kymmenen vuotta sympaattista taukopaikkaa ja matkakohdetta Juhani Ahon kalavesinä tunnetun Huopanankosken ääressä.
Kahvila-, kioski-, kalastus- ja majoituspalveluja tarjonnut yritys lopetti toimintansa elokuun lopussa. Syynä on yritystoiminnan pitkään jatkunut kannattamattomuus.
”Kiinteät kulut olivat 20 tuhatta euroa vuodessa ja meidän sesonki kesti vain 5–6 viikkoa vuodessa. Muuna aikana kiinteistö seisoi tyhjillään, mutta vuokra juoksi koko ajan. Sesonkiaikana oli mahdotonta tienata tarpeeksi rahaa", Koivisto kertoo puhelimitse Viitasaarelta.
Ympärivuotisen toiminnan esteenä on myös se, että kiinteistön vesiputket ja viemärit eivät kestä pakkasta ja hirsinen päärakennus ei ole riittävän hyvin talvieristetty. Koiviston mukaan sähkölaskua kertyi keskimäärin 500 euroa kuussa.
Koivisto yritti neuvotella Viitasaaren kaupungin kanssa vuokrasopimuksen, jossa hän maksaisi vuokraa vain kesäkuukausilta.
”Muilla kesäkioskeilla on sellainen vuokrasopimus, mutta meille sanottiin, että vuokran pitää juosta koko vuoden ajan. Siinä kävi niin, että kaikki kesän aikana saatu raha hupeni talvella laskuihin."
Koivisto yritti piristää hiljaista talvea järjestämällä talvitapahtumia. Suunnitelmissa oli järjestää kokoontumisia ja safariajoja moottorikelkkailijoille. Se olisi vaatinut reitin avaamisen läheisen Muuruejärven jäältä.
”Reitti olisi mennyt kahden maanomistajan alueen läpi, mutta he kielsivät sen heti", hän harmittelee.
Koivisto suunnitteli palveluja myös lapsiperheille. Haaveena oli ajattaa lapsia sähkökäyttöisellä höyryjunalla. Kalusto oli jo varattu Virosta.
"Rata olisi ollut nimeltään Juhani Ahon rautatie ja sen oheen olisi tullut kulissimainen juna-asema. Joku valitti hankkeestani ja se kaatui. Pieni rata ei olisi kuulemma sopinut miljööseen, mutta uskon, että syynä oli kateus. Jotain olisi harmittanut, jos olisin alkanut tienata sillä.”
Koivisto toteaa, että yrittäminen on ollut vaikeata Viitasaarella.
”ABC sai rakentaa ison liikenneaseman kauniille paikalle keskustaan järven rantaan ja ajaa täyttömaata rannan täydeltä, mutta meidän pieni junarata ei saanut lupaa. Minusta tuntuu, että täällä on aina ollut takapajuista touhua.”
Eniten Koivisto jää kaipaamaan asiakaskuntaa; kesämökkiläisiä ja ohikulkijoita, jotka tapasivat käydä rupattelemassa.
”Monesta asiakkaasta on tullut vuosien mittaan hyvä ystävä. Asiakkaat tykkäsivät pysähtyä meillä, koska paikka oli niin rauhallinen ja täällä sai jutella mukavia. Tiedän, että moni heistä on ottanut yhteyttä kaupunkiin ja valittanut asiastani.”
”Ehkä tilalleni tulee uusi yrittäjä, joka saa vuodeksi starttirahan ja sen jälkeen hän lopettaa yritykseen. Niin teki moni yrittäjä ennen minua. Itse en ole saanut koskaan starttia enkä muitakaan avustuksia”, Koivisto sanoo.
Koivisto aikoo jatkaa yrittämistä. Hän avaa pienen kalatuotemyymälän Hännilänsalmelle, Sinisen tien ja Nelostien risteykseen.
”Minä olen jo eläkeiässä, mutta emännälle pitää saada töitä. Minusta on mukava häärätä mukana ja tehdä uusia asioita. Nyt on vaan nostettava pää pystyyn ja jatkettava”, hän toteaa lopuksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
