Kylvä kesällä, korjaa syksyllä

Hannu Mikkola kehottaa kokeilemaan tattaria, kunhan varmistaa, että pystyy pitämään korjuuketjun puhtaana muista viljoista. Kuva: Rami Marjamäki 

Hannu Mikkola viljelee tattaria Vitikaisen naapurissa Vilppulassa. Sadan hehtaarin luomutilalla hänellä on ollut tattaria 15:stä 30 hehtaariin.

Tattari on arka märkyydelle ja hallalle. Se pitää kylvää lämpimään maahan, mielellään karkeille kivennäismaille. ”Etelä-Suomessa onnistuu kyllä savikoillakin”, Mikkola tietää.

Tattarin vaaleanpunertavat kukat aukeavat heinäkuussa ja kukinta jatkuu niin kauan kuin ravinteita ja lämpöä riittää, aina syksyyn saakka. Samassa kasvissa voi esiintyä sekä kukkia että kypsymättömiä ja tuleentuneita pähkylöitä.

Tattari korjataan Etelä-Suomessa yleensä syyskuun puolivälissä, mutta sen voi antaa kasvaa syyshalloihin asti.

Tattarin viljely on ympäristölle otollista, sillä kasvi vaatii vain vähän tuotantopanoksia ja menestyy vähäravinteisilla mailla. Viljely ei myöskään lisää ravinnehuuhtoumariskiä, sillä tattarin typen tarve on pieni.

Erikoista tattarissa on myös se, että juurieritteiden avulla kasvi irrottaa maahan sitoutunutta fosforia ja siksi se tarvitsee vain vähän fosforilannoitetta. Myöskään torjunta-aineita ei käytetä lukuun ottamatta juolavehnän torjuntaa.

Mikkolalle tattarin viljely sopii hyvin, koska myöhäisen kylvön takia voi hyödyntää kevätkesannointia. Mikkola viljelee myös härkäpapua, ja se on pakko kylvää jo vappuna.

”En ole lannoittanut tattaria, mutta jotkut laittavat typpeä 30 kiloa hehtaarille. Se on maalajista kiinni.”

Mikkola on saanut parhaana vuonna tattarista 700 kilon hehtaarisadon. Keskimäärin sato on ollut 400 kiloa.

”Etelä-Suomessa sadot ovat ihan toista, yli tuhat kiloa hehtaarilta.”

Mikkolaa kiehtoo tattarissa sen kaunis kukkiva kasvusto ja se, että tattari on näilläkin satomäärillä kilpailukykyinen, kun tuotantokustannukset eivät ole suuret. Lisäksi sadon on voinut helposti varastoida osuuskunnan siiloihin.

”Tattarin viljelyä? pitäisi tutkia enemmän, että päästäisiin parempiin satoihin. Tattarista saa pohjoisella C-tukialueella vähän paremman tuen kuin muista viljoista ja se voittaa helposti kannattavuudellaan muut viljat jo 500 kilon hehtaarisadolla.”

RIITTA MUSTONEN