Pikku-Antin piinaviikko

Mielipide

5.11.201610:00

Kolumni

Pekka Alarotu

Torstain kyselytunti on ollut opposition näkyvintä toimintaa Sauli Niinistön (kok.) puhemiesajoista 2007–2011 asti. Puhemies Paavo Lipposen (sd.) aikaan 2003–2007 SDP juhli myös kyselijänä, vaikka oli suuri hallituspuolue.

Viime vaalien jälkeen demarit sairastuivat märehtimään ennätystappiotaan. Vihreiden röyhkeä yliopistopopulisti Ville Niinistö ja sosiaalipolitiikassa vasenta laitaa nuoleskeleva Outi Alanko-Kahiluoto kaappasivat kyselytunnin. Kansa alkoi pitää vihreitä johtavana oppositiopuolueena.

SDP:n nuori ryhmänjohtaja Antti Lindtman halusi porukkansa töihin ryhtiä. Hän toimitti puhemiehistölle listan edustajista, jotka kustakin asiasta jotain tietävät.

Noviisiedustajat närkästyivät. He kyllä osaisivat esittää iltapäivälehtien otsikoista hyviä kysymyksiä eikä jaaritella tylsää asiaa.

Lindtmanin huhuttiin kaatavan puolueen puheenjohtajaa Antti Rinnettä, vaikka hän oli julkisesti luvannut pysyä puoluejohdon Pikku-Anttina. Oppineet tohtorit puhuivat listoista perustuslain loukkaamisena.

Eihän Lindtman salissa puheenvuoroja jaa. Sen tekee puhemies Maria Lohela (ps.). Hän väittää heittävänsä käsiinsä annetut paperit lukematta roskiin. Ehkä puhemies jopa repii ne ja hyppii tasajalkaa päällä.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tarkoitus oli alun perin koota päätöksiin kykenevä hallitus, jonka ministerit eivät linnoittaudu ”siiloihinsa” vanhoja rakenteita puolustamaan.

Keskustan ryhmän enemmistö unohti vuodessa, ettei puolue enää ole oppositiossa. Sipilän luottomies Mika Lintilä pääsi vain vaivoin ministeriksi.

Loogiselta tuntuu, että eduskunnan keskustalainen varapuhemies helmikuussa vaihtuu. Mauri Pekkarisella näyttää olevan ylipääsemätön hinku laskeutua saliin hallituksen virheitä osoittelemaan.