Mummonmökkitie viimein auki!

”Punainen mökki ja perunamaa…” Siinä pala suomalaista unelmaa, muodikasta vintagea, joka vain odottaa ottamistaan hyötykäyttöön ennen kuin se on myöhäistä.

Nyt, kun suomalaiset joutuvat pakkolomailemaan kotimaassa, kannattaa ohjelmaan ottaa kaikki hyvät ideat ja osoittaa, että kyllä meiltäkin löytyy mielikuvitusta ja mukavia yllätyksiä. Suomen maaseutu on täynnä tyhjiä mummonmökkejä, jotka vain odottavat idyllin herättämistä matkailijoiden käyttöön.

Miltä tuntuisi herätä kiireettömästi tylsän hotellihuoneen sijasta kamarissa, jonne paistaisi aurinko pitsiverhojen läpi ikkunalaudan punaisia pelargonioita hehkuttaen? Ja asettaa jalkansa ulos sängystä värikkäälle räsymatolle, joka johtaisi pienen tuvan aamiaispöydässä odottavien mummon ruusukuppien ääreen. Aamujumpaksi kärpäsläppä valmiina tainnuttamaan ikkunassa pörräävän sinnikkään surinan. Kesä ja kärpäset kuuluvat totta kai myös idylliin.

Siitä on kulunut jo yli 20 vuotta, kun jyväskyläläinen matkailualan rautainen ammattilainen Heli Siekkinen keksi kaiken muun ohella suomalaisen mummonmökkitien konseptin. Mutta kun hän itse pyöritti jo menestyvää matkatoimistoa, hotellia ja kahta laaturavintolaa, oli ajatus supisuomalaisesta majoitusmuodosta, mummonmökeistä, jätettävä muille. Monella muulla ei vain ole samaa tarmokkuutta, joten tämä mainio konsepti on yhä aloittamista vaille valmis.

Mutta nyt jos koskaan on H-hetki sen toteuttamiseen. Maailma on muuttunut nopeasti. Vintage on lyönyt itsensä läpi kaikkialla. Myös meiltä Suomesta löytyy niche, jolle tavallisuudesta poikkeava majoitus olisi houkutteleva vaihtoehto.

Samaan tapaan kuin ikuiset kaukomatkailijamme, jotka ovat yhtäkkiä löytäneet omat kansallispuistomme. Elävä tuli erämaassa on taas iso juttu. Olemme siirtyneet hitaiden elämysten aikaan.

Supisuomalaiselle kesämökkikulttuurillekin povattiin jo hiljaista hiipumista. Nyt mökit viedään käsistä, ja mökkeily kukoistaa jälleen.

Tässä saumassa olisi maaseudulla korkea aika alkaa katsoa mummonmökkejä uusin silmin. Mummonmökkitie olisi taatusti Suomen kesässä köröttelevälle kiireettömälle automatkailijalle todellinen irtiotto arjesta ja toisi aivan uudenlaisen elämyksen jopa jo kaiken kokeneille.

Mummonmökkimajoitusta löytyisi ympäri maata, sitä olisi vaivatonta varata, avain löytyisi helposti, ja aamiainen odottaisi valmiina mummon jääkaapissa.

Jos aamiaiseen kuuluisi joitakin paikallisia tuotteita, sitä jännittävämpää se matkailijalle olisi. Muutenkin mummonmökkimatkailusta voisi löytyä otollista maaperää paikkakuntaan paremminkin tutustumiseen, jos se tehtäisiin kiinnostavaksi.

Jokaisen paikkakunnan pitäisi kuitenkin löytää ja kehittää ikiomia vahvuuksiaan eikä sitä samaa, mitä löytyi jo edellisiltä etapeilta.

Mutta kuka tätä kaikkea organisoisi? Mikä taho pistäisi mummonmökit idylliseen kuosiin, kuka sitä markkinoisi ja pyörittäisi majoitusta? Kunnat tuntevat mummonmökkinsä, MTK tuntee maaseudun ja maatilamajoituksella on verkostonsa. Tarttuisiko joku hotelliketju tilaisuuteen tarjota vakiomajoituksensa ohessa myös jotakin ainutlaatuista, josta voi parhaimmillaan tehdä todellisen suomalaisen vetonaulan?

Sillä sitten, kun rajat aukeavat ja ulkomaiset turistit taas palaavat, on Suomea myytävä suomalaisuudella. Muissa maissa me itsekin haemme aina sikäläistä ja nautimme siitä. Miksi emme siis näe omia erikoisuuksiamme ja kehitä niitä muiden ihasteltaviksi? Ne ovat meidän vahvuuksiamme.

Missään muualla ei ole mummonmökkejä, Grandma’s cottages. Ollaan siis niistä ylpeitä ja tartutaan toimeen!

Kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija.

Elävä tuli erämaassa on taas iso juttu. Olemme siirtyneet hitaiden elämysten aikaan.