Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Uudistettu Metsätutka-kysely palvelee jäseniä paremmin, ja se on olennainen pohja edunvalvonnassa

    Metsänomistajatutkimuksen perusajatus on seurata metsänomistajakunnassa tapahtuvia muutoksia, että voidaan entistä paremmin palvella metsänomistajia.
    Edunvalvonta nojaa metsänomistajien näkemyksiin, Kalle Karttunen kirjoittaa.
    Edunvalvonta nojaa metsänomistajien näkemyksiin, Kalle Karttunen kirjoittaa.  Kuva: Carolina Husu

    Metsänomistajien etujärjestönä MTK on vastuussa siitä, että metsänomistajia kohdellaan oikeudenmukaisesti, heidän äänensä kuuluu ja tavoitteet täyttyvät. Edunvalvonnassa onnistuminen vaatii tarkkaa tietoa metsänomistajien tavoitteista. MTK on toteuttanut Metsätutka kyselytutkimusta pitkään kaksi kertaa vuodessa ja se on olennainen pohja metsänomistajien edunvalvonnassa.

    Kehittääksemme edelleen toimintaamme, uudistimme Metsätutka -metsänomistajakyselyn. Uudistuksessa kysely laajennettiin jäsenkyselystä koko metsänomistajakuntaa käsittäväksi. Tätä kautta voimme kehittää toimintaamme siten, että entistä useampi metsänomistaja haluaa olla MHY:n ja sitä kautta MTK:n jäsen. Lisäksi vanhentuneita kysymyksiä raikastettiin.

    Uudistetun kyselyn pääteemoja ovat metsänomistajien tavoitteet ja tulevaisuusnäkökulmat sekä palveluiden kehittäminen. Metsänomistajatutkimuksen perusajatus on seurata metsänomistajakunnassa tapahtuvia muutoksia, että voidaan entistä paremmin palvella metsänomistajia ja kohdata epävarmaa tulevaisuutta toimintaympäristön muuttuessa. Lisäksi palautetta kerätään entistä enemmän metsänomistajilta suoraan käytännön metsänhoitopalveluista. Metsänomistajakyselyitä toteuttavat myös tutkimuslaitokset erilaisten hankkeiden yhteydessä, mutta säännöllisesti valtakunnallisesti vain kymmenen vuoden välein.

    Uudistetun kyselyn pääteemoja ovat metsänomistajien tavoitteet ja tulevaisuusnäkökulmat sekä palveluiden kehittäminen.

    Metsätutka-metsänomistajakysely on pysynyt hyvin samankaltaisena pitkään. Se sisältää koko joukon vakioituja kysymyksiä ja lisäkysymyksiä, joilla voidaan tarkastella ajankohtaisesti asioita. Näiden ajankohtaisten lisäkysymysten teematkin voivat nousta useiden vuosien päästä uudestaan ajankohtaisiksi ja monia niistä onkin ehditty toteuttaa jo useampaan. Kehittymissuuntaa näyttää erityisesti peruskysymykset, joita toistetaan kaksi kertaa vuodessa. Nämä antavat jatkuvaa käyrää siitä, miten metsänomistajien näkemykset kehittyivät.

    Metsätutka-kyselyä on ajansaatossa uudistettu hyvin vähän. Sen tarkka analysointi ja jatkohyödyntäminen sekä sisäisesti palveluiden parantamiseen että ulkoisesti edunvalvontaan olivatkin ehtineet jäädä vähemmälle huomiolle. Tähän haluttiin muutosta. Haluttiin, että metsänomistajien ääni saa ja pitää kuulua ja näkyä palveluiden kehittämisessä ja etujen ajamisessa. Edunvalvonta ja palveluliiketoiminta tukevat toisiaan. Metsänomistajat-ketju, johon kuuluu MTK keskusliitto ja metsänhoitoyhdistykset, toteuttavat yhdessä metsänomistajalähtöistä palvelutarjontaa. Näin metsänhoitoyhdistyksien metsänomistajajäseniä voidaan palvella entistä paremmin.

    Enemmistöllä metsänomistajista on erityisiä tavoitteita metsälleen ja tavoitteet ovat pääosin aktiivista metsätaloutta tukevia.

    Nyt Metsätutka-kyselyn uudistus on päätöksessä ja saatavilla on täyden vuosikierron uudistuneet kyselyt. Metsätutkan uudistaminen olikin pitkä prosessi. Ajankohtaisissa lisäkysymyksissä oli testattu metsänomistajien metsäsuhteeseen liittyviä kysymyksiä muutama vuosi sitten yhdessä sidosryhmätutkijoiden kanssa. Näiden innoittamana metsänomistajien tavoitteita kuvaavia kysymyksiä lähdettiin selvittämään tarkemmin. Sitä varten toteutettiin tutkimuslaitoksen erillinen selvitys.

    Metsätutka-kysely osoittaa, että enemmistöllä metsänomistajista on erityisiä tavoitteita metsälleen ja tavoitteet ovat pääosin aktiivista metsätaloutta tukevia. Metsän tarjoamia aineettomia näkökulmia korostavat ovat hyvin pieni ryhmä, jonka tarpeita pitää myös ymmärtää ja tavoitteisiin vastata palveluliiketoiminnassa. Suuremmista metsänomistajaluokista tämä joukko toki puuttuu lähes kokonaan.

    Metsätutka uudistuksessa kiinnitettiin huomiota myös metsänomistajien tulevaisuusnäkökulmiin. Niiden pohdinta käynnistyi Metumo-hankkeen toimesta työpaja suunnittelulla. Työpajassa käsiteltiin globaalien skenaarioiden vaikutuksia Suomen metsäsektoriin ja metsänomistajien palvelutarpeeseen. Viime keväänä toteutetun työpajan yhteydessä esitellyt skenaariot olivat häkellyttävän ajankohtaisia Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. Maailman kehityskulkua kuvaavien pahimpien uhkakuvienkin näkökulmat näyttivät yhtäkkiä todellisilta vaihtoehdoilta. Työpajan konkreettisena päätelmänä kuitenkin todettiin, että metsäsektorin tulevaisuus on epävarmuudesta huolimatta kohtuullisen hyvä erilaisille tulevaisuuden skenaarioille.

    Metsäsektori onkin tehnyt kaikkien aikojen parhaita tuloksia juuri nyt maailmanjärjestyksen myllerrysten keskellä. Metsänomistajien palvelutarpeen pitää myös reagoida sen mukaan, mihin suuntaan tulevaisuus lopulta meneekään. Uudistettu Metsätutka keväältä osoitti, että metsänomistajien luottamus talouteen onkin noussut viime syksyn tuloksista ja kääntynyt plussalle. Talousluottamusta tiedustellaan kuluttajaluottamuksen tapaan neljällä kysymyksellä ja niistä toteutettavalla indikaattorilla. Kuluttajien luottamus talouteen oli loppuvuodesta historiallisen alhainen, mutta on sekin jo kääntynyt parempaan. Tulevaisuudessa on siis edelleen toivoa ja MTK auttaa jäseniään tämän toivon konkretisoitumisessa.

    Kalle Karttunen

    tutkimuspäällikkö

    MTK Metsänomistajat linja