Lukijalta: Sähkön hintapiikit kuriin joustoilla

Pörssisähkön hintapiikkejä varten ei tarvitse rakentaa kallista säätövoimaa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Pääkirjoituksessa kannetaan huolta sähkön hintavaihtelusta (MT 24.1.). Esille tulevat sekä pakkaskausien päivä ja viikkotason vaihtelu sekä päivän sisäinen tuntitason vaihtelu. Jää kertomatta, mitä huolta aiheuttavia seurauksia näistä lopulta on.

Tammikuun 5. päivän ennätyshintojen, korkeimmillaan 235 c/kWh ja päiväkeskiarvona 110 c/kWh. Tämän vaikutus pörssisähkön keskihintaan tätä päivää edeltävän 12 kuukauden aikana oli 0,3 c/kWh. Ja kysymys oli kuitenkin kaikkien aikojen ennätyksestä.

Pääkirjoituksessa viitataan 400 MW lisäkapasiteettiin moottoreilla, jotka käynnistyisivät 20–30 c/kWh sähkön hinnan kohdalla. Viimeisen 12 kuukauden aikana 25 c/kWh yli meneviä tunteja oli 139 eli 1,6 prosenttia vuoden tunneista. Noiden piikkien katkaiseminen 25 c/kWh kohdalta olisi laskenut pörssisähkön keskihintaa tuon 12 kuukauden ajalta 0,4 c/kWh. Vuoden 2023 osalta ja siis ilman tammikuuta 2024, vaikutus olisi ollut vain 0,1 c/kWh.

Hintakaton käyttöönotto taas vaikuttaa siihen vähäiseen joustavan sähkön tarjontaan, joka käynnistyy vain melko korkeiden hintojen tilanteessa rajoittamaan niiden nousua edelleen.

Vain huoltokatkoissa sammuva lisäydinvoima toki lisää tarjontaa, mutta jos se rakennetaan tyydyttämään uutta yhtä tasaista lisäkulutusta, sillä ei ole vaikutusta hintojen vaihteluun. Jos se taas rakennetaan nykykulutuksen käyttöön, valuvat lisäsähkön hyödyt suurelta osin rajakaapeleiden kautta ulkomaiden hintoja alentamaan.

Viime vuonna Viroon meni sähköä nettona keskimäärin 800 MW:n teholla eli lähes kaapelien täydeltä koko ajan. Tasaista tehoa antavan tuotannon lisääminen on varsin kallis tapa yrittää poistaa harvoin esiintyviä hintapiikkejä.

Harvassa olevien piikkien poistaminen joustavaa tuotantokapasiteettia lisäämällä edellyttää sellaista tuotantoa, joka on esimerkiksi 98 prosenttia ajasta jouten. Toivoisi, että ratkaisua hintapiikkeihin haettaisiin aiempaa enemmän kulutusjoustojen puolelta. Se ei luo lisäbisnestä energiasektorille, vaan säästömahdollisuuksia teollisuudelle ja kuluttajille.

Kimmo Lahti-Nuuttila

Lohja