Korkea työllisyys ehto Suomen menestykselle

SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma kirjoitti Maa­seudun Tulevaisuuden Vierailija-palstalla (MT 4.1.), että Suomen Yrittäjät odottaa vaalien jälkeisen hallituksen laittavan palkansaajan perusturvajärjestelmäksi kutsumansa yleissitovuusjärjestelmän romukoppaan.

Työmarkkinoista, niiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista on tärkeää käydä laajaa ja analyyttistä keskustelua. Keskustelu yleissitovuudesta jää usein tasolle ”säilytetään ennallaan – heitetään romukoppaan”.

Toimivat työmarkkinat kannustavat työllistämään, tukevat kasvua ja kilpailu­kykyä. Ne tunnistavat yritysten ja työntekijöiden erilaiset tarpeet ja jättävät tilaa työpaikka­kohtaisille yhdessä sovituille ratkaisuille.

Toimivat työmarkkinat myös ehkäisevät syrjäytymistä, mahdollistavat korkean työllisyysasteen ja matalan rakennetyöttömyyden.

Suomen työmarkkinat eivät toimi edellä kuvatulla tavalla. Työllisyysaste on nykyisen suhdanteen huipussa koko Pohjoismaiden alhaisin (72,0 prosenttia) ja työttömyysaste Euroopan korkeimpien joukossa (7,2 prosenttia).

Viimeisen 30 vuoden aikana Suomessa on ollut keskimäärin noin 250 000 työtöntä. Se on liikaa maassa, jossa 18–64-­vuotiaan työvoiman määrä on noin 2,6 miljoonaa.

Pelkän peruskoulutuksen varassa olevien työllisyysaste on hieman yli 40 prosenttia. Edes noususuhdanteet eivät korjaa työmarkkinoiden rakenteellisia ongelmia.

Lisäksi syntyvyys on laskenut jo kahdeksatta vuotta peräkkäin, ja trendin ennustetaan jatkuvan. Myös työikäisen väestön määrä vähenee. Suomen nykyisellä työllisyysasteella ei kyetä rahoittamaan hyvinvointivaltiota.

Yhteiskunnan rakenteet, jotka on luotu ja luodaan lainsäädännöllä, eivät voi olla staattisessa tilassa, kun toimintatavat työn tekemisessä ja teknologian kehittyessä muuttuvat.

Yleissitovuusjärjestelmä jäykistää työmarkkinoita, se estää yhdessä sopimista työpaikoilla ja kohtelee sopimisessa eriarvoisesti yrityksiä riippuen siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon vai ei.

Työmarkkinajärjestelmää on pakko kehittää.