Lätkässä kaiken ikää

80-vuotias Antti-Jussi ”Naku” Tiitola jatkaa yhä tuotekehitystyötä. ”Pyhitän aamupäivät perheelle ja kuntoilulle. Iltapäivällä teen 4–5 tuntia töitä. Työskentelen nykyisin ilman stressiä.” 

PAMA sai alkunsa tästä hevostallista. 

Kun maailman paras jääkiekkoilija Wayne Gretzky pelasi Titanilla, mainosarvo oli lähestulkoon mittaamaton. 

Tiitolan suksivarastosta löytyy muistoja ajalta, jolloin hän toimi Karhu-Titanin kehitysjohtajana. Viimeisin innovaatio on lumikengän ja suksen yhdistävä karvapohjasuksi. 

Kiekko saa kipakkaa kyytiä Roineen jäällä Kangasalan Saarikylillä, vaikkei Antti-Jussi Tiitolalla, 80, ole tällä kertaa edes luistimia jalassa.

Kädessä on kuitenkin maila, johon Tiitolalla on lisenssi. Se on yksi kymmenistä Tiitolan patentoimista urheiluvälineistä. Miehellä on yli puolen vuosisadan kokemus talviurheiluvälineiden suunnittelusta ja siihen mahtuu monta keksintöä, hän keksinyt jopa uusia lajeja.

Kaksikymmentä vuotta sitten Tiitola kehitti nykymuotoisen retkiluistelun risteyttämällä monot luistimenteriin. Muutama vuosi sitten hän ideoi karvapohjasuksen, joka yhdisti hiihdon ja lumikenkäilyn.

Parhaiten Tiitola tunnetaan hänen kehittämään Titanista, joka oli 80-luvulla tunnetuin jääkiekkomaila maailmassa. Punaista klassikkotuotetta myytiin parinkymmenen vuoden aikana yli 15 miljoonaa kappaletta.

Innostus urheiluun tuli verenperintönä. Isä Jaakko Tiitola kuului veljessarjaan, joka oli perustamassa jääkiekkoseura Ilvestä ja voittamassa 21 SM-mitalia 30-luvulta alkaen.

”Vietin lapsuuteni Tampereen Pyynikillä, joka eli ja hengitti Ilvestä”, Antti-Jussi Tiitola muistelee. ”Pelasin itsekin jääkiekkoa juniorina.”

Jääkiekkoilijan sijaan Tiitolasta tuli maajoukkuetason alppihiihtäjä. Sekin ura alkoi Pyynikin rinteiltä.

Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi vuonna 1961 Tiitola tutustui Wärtsilän materiaalilaboratoriossa lasikuitulujitteisten muovien maailmaan. Ensimmäinen oma suksi valmistui keväällä 1963. Tämän jälkeen suksiteollisuus vei mukanaan ja urheilu-ura sai jäädä.

Vuonna 1966 Tiitola hankki koneet ja ryhtyi valmistamaan suksia ja jääkiekkomailoja. Titan-nimi syntyi yhdistelmästä ”Tiitola ja Tampere”.

Halu keksiä uutta ja mullistavaa oli kova. ”En ole koskaan halunnut kopioida, vaan olen aina seurannut oman luovuuteni tietä. Se on johtanut sekä onnistumisiin että epäonnistumisiin.”

Vuonna 1972 Karhu osti Tiitolan maila- ja suksibisneksen. Kaupan myötä synty Karhu-Titan.

1970-luvulla jääkiekkoa pelattiin umpipuisilla mailoilla. Tiitola suunnitteli ensimmäisenä maailmassa jääkiekkomailan, jonka voileipärakenne oli samanlainen kuin sen ajan lasikuitusuksissa. Titan-mailan rakenne oli kevyempi ja kestävämpi kuin umpipuisilla, mutta esteenä oli pelaajien jyrkkä ennakkoasenne tekniikkaa kohtaan.

”Kun esittelin mailan hienouksia pelaajille, he sanoivat, että saisiko tähän saarnivartta. Onneksi löysin kumppanikseni Ilveksen entisen pelaajan Pynnösen Pepen. Hänen ansiostaan tuotteen uskottavuus lisääntyi.”

Titanin myynti kasvoi, mutta menestystarinaan tarvittiin onnenpotku.

Jääkiekon historiaa koettiin vuosina 1972–1973, kun Neuvostoliiton maajoukkue pelasi ensimmäiset ottelunsa Kanadassa. Titanin ruotsalaisella yhteyshenkilöllä oli hyvät suhteet joukkueen valmennusryhmään. Hän sai neuvoteltua, että neuvostoliittolaiset pelaavat Titan-mailoilla Kanadassa.

”Mietimme, kuinka saamme parhaan hyödyn irti. Siihen aikaan kaikki jääkiekkomailat olivat puunvärisiä. Joku keksi, että maalataan Titanit punaiseksi, koska Neuvostoliiton joukkuetta kutsutaan punakoneeksi.”

Punaisesta Titanista oli myyntihitti. Menestyksen ansiosta Kanadaan perustettiin oma mailatehdas 1970-luvun lopulla.

Tiitolan suuri keksintö oli lavan alalaidan muovi, jonka ansiosta lapa ei kulunut säleiksi. Pari kilpailijaa yritti kopioida rakenteen, mutta patenttiriidat kääntyivät Titanin eduksi.

Toinen käänteentekevä hetki koitti Lake Placidin olympialaisissa vuonna 1980. Titanin paikallinen myyntimies sai vinkin, että Kanadan joukkueessa pelaa nuorukainen nimeltä Wayne Gretzky. Hänestä tulisi seuraava supertähti, jonka kanssa kannattaisi tehdä sopimus nyt.

Tiitola otti onkeensa. ”Menimme Pynnösen kanssa tapaamaan Gretzkyä. Hän kiinnostui yhteistyöstä ja löimme kättä päälle. Teimme hänelle Kanadan tehtaalla sopivan mailan. Hän pelasi Titanilla seuraavat 11 vuotta.”

Tiitola muistelee, että Gretzky saatiin mainoskasvoksi varsin pienellä rahasummalla. ”Hän teki seuraavan mailasopimuksen Eastonin kanssa sellaisella rahasummalla, että meillä ei ollut edes neuvotteluvaraa.”

Titanin, Kohon ja Torspon johdolla suomalaiset mailanvalmistajat hallitsivat maailmanmarkkinoita 80-luvulla. Vuonna 1991 Karhu-Titan myi koko jääkiekkobisneksen amerikkalaiselle sijoitusyhtiölle. Samalla Tiitola irtautui yhtiöstä.

Samoihin aikoihin alkoi suomalaisen mailateollisuuden alamäki. Tiitolan mukaan homma kaatui perisyntiin: ei osattu katsoa tulevaisuuteen ja luoda rohkeasti uutta.

Tämän päivän johtavat mailamerkit, kuten CCM ja Bauer, ovat Adidaksen ja Niken kaltaisten jättikonsernien omistamia.

Tiitolan työhuoneessa Kangasalan Saarikylillä ikkunasta näkyy hevosten harjoitusrata ja järvenlahti. Tiitola muutti perheensä kanssa maalle 35 vuotta sitten.

Vuosien varrella useat urheilijat ovat vierailleet Tiitolan luona. 80-luvulla kanadalainen jääkiekkolegenda, juuri NHL:n pistepörssin voittanut Mike Bossy tuli kylään.

”Tapasin viedä urheilijat juoksulenkille ja sen jälkeen rantasaunaan. Mainitessani saunasta ja juoksulenkistä Bossyn yhteyshenkilölle, hän totesi, että Mike ei lenkkeile kesällä. Hän lepää ja juo kaljaa”, Tiitola nauraa.

Vuonna 1974 Tiitola oli junailemassa tšekkoslovakialaisen jääkiekkoilijan Václav Nedomanskyn loikkaamista länteen. ”Hänestä tuli ensimmäinen rautaesiripun takaa loikannut tšekkoslovakialainen NHL-pelaaja.”

Syksyllä 2015 Tiitola törmäsi sattumalta Mikko Raulahteen, jonka kanssa hän oli kehittänyt Montreal Nitro -nimistä mailaa vuosituhannen vaihteessa.

”Mikko kysyi, vieläkö kiinnostaisi kokeilla mailanvalmistusta”, Tiitola kertaa. ”Kieltäydyin, mutta muistin sitten patentoimani lavan liitosrakenteen, joka parantaa merkittävästi komposiittimailan ominaisuuksia. Olin kokeillut sitä muutamia vuosia aiemmin hevostallini takahuoneessa, jossa aloittelin hiilikuituisten retkiluistinten valmistusta.”

Tiitola lisensoi ideansa. Innokkaiden rahoittajien turvin perustettiin Ultimate Hockey Corps Oy. Ensimmäiset PAMA-mailat valmistuivat Padasjoen tehtaalta syksyllä 2016. Alku on ollut lupaava.

Tiitola kehittää yhä uutta ja tallentaa ideansa ruutuvihkoihin. ”Suurin oppi on se, että menestyäkseen on oltava mukana lajissa ja tunnettava tuotteen toiminta. Sitten insinöörinä on kyettävä muuttamaan oma tunne tekniikaksi”, Tiitola kuvaa.

”Mailoja ja suksia voi tehdä piirustuslaidalla vain tiettyyn pisteeseen asti. Loppusilaus syntyy omien kokemusten ja aistien avulla.”