Puolueeton puhemies on eduskunnan ihanne – kansanedustajien puhemiesvaalissa antama palaute kannattaa ottaa nöyränä vastaan
Eduskunnan puhemiehellä on paljon valtaa kansanedustajien työn johtamisessa. Siksi hänen on pyrittävä aitoon vuorovaikutukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen, Eero Heinäluoma kirjoittaa kolumnissaan.9.2.202406:00
Eduskunnan puhemies edustaa työssään koko eduskuntaa. Hänet on monin tavoin sidottu puolueettomuuden vaatimukseen. Puhemies ei ole poliittinen toimija, toisin kuin presidentti ja pääministeri. Eduskunnan työn johtamisessa ja hallinnossa hänen valtaoikeutensa ovat suuret.
Valintansa jälkeen puhemies antaa juhlallisen vakuutuksen, jossa hän lupaa puolustaa Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta. Puhemiehen tehtävä on valvoa koko eduskunnan asemaa.
Yleensä hän tulee hallituspuoleen riveistä. Silloin hänellä on myös aito mahdollisuus toimia niin, että eduskunta ja erityisesti oppositio voivat pitää hallitusta tilivelvollisena.
Puhemies kutsuu eduskunnan koolle ja valvoo, että perustuslakia noudatetaan. Hän johtaa eduskunnan salityötä, ottaa asiat käsiteltäväksi, voi keskeyttää niiden käsittelyn tai koko istunnon, sekä myöntää puheenvuorot. Hänen tehtäviinsä kuuluu sen tulkitseminen, mitä tarkoittaa kansanedustajalta edellytettävä vakaa ja arvokas käytös.
Saako kansanedustaja kutsua kollegaansa tyhmäksi tai valehtelijaksi? Saako eduskuntatalossa olla shortseissa tai sandaaleissa? Saako istuntosalissa tai ministeriaitiossa pelata kännykällä? Tällaiseenkin puhemies joutuu ottamaan kantaa – vaikkei erityisesti haluaisikaan.
Puhemiehellä on paljon valtaa. Vallan vastapainoksi häntä ei valita koko vaalikaudeksi, vaan yleensä enintään vuoden kestäville valtiopäiville.
Suljetussa lippuäänestyksessä kansanedustajilla on mahdollisuus arvioida tyytyväisyyttään niin puhemieheen kuin varapuhemiehiinkin. Vaalin tulos on palaute, joka jokaisen puhemiehen kannattaa ottaa nöyränä vastaan.
Puhemies on lähtökohtaisesti päivänpolitiikan ulkopuolella. Perustuslakia laatineet ovat viisaasti säätäneet, että puhemies ei osallistu äänestyksiin eikä saa puhua istunnoissa.
Tehtävään lähtiessä täytyy jättää haaveet jokapäiväisestä politiikkaan vaikuttamisesta. Julkisesti täytyy esiintyä niin, että eduskunnan suuri enemmistö voi seistä puhemiehen takana.
Kaikella vallalla on demokratiassa kontrollinsa. Presidentti ja kansanedustajat vastaavat tekemisistään kansalle, ministerit eduskunnalle. Puhemiehiä opastaa tarvittaessa koko eduskunta uudelleenvalinnan kautta. Luottamus on kaikkien ansaittava.
Tehtävä on vaativa. Nurinaa tulee aina. Jos suurin kritiikki tulee omien joukosta, puhemies on onnistunut tasapuolisuudessa kohtuullisen hyvin.
Minkään työpaikan esimies ei voi kuitenkaan olla pysyvästi riidassa toisen puolikkaan henkilöstöä kanssa. Puhemies ei voi noudattaa koston tai pelon logiikkaa. Hänen pitää pyrkiä aitoon vuorovaikutukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen.
Puhemies on tasavallan kakkonen, presidentistä seuraava ja pääministeriä ennen. Hänen asemansa tulee eduskunnan asemasta korkeimpana valtioelimenä – ei ihmisestä itsestään.
Loppujen lopuksi, onnistuessaan puhemies on vain primus inter pares – ensimmäinen vertaistensa joukossa.
Kolumnin kirjoittaja on europarlamentaarikko ja eduskunnan puhemies 2011–2015.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
