Supi ja muut pesärosvot kuriin
Metsälintukannat ovat romahtaneet koko Suomessa. Kuuraisissa puissa ruokaileva teeriparvi on huikaisevan kaunis näky.
Metsälintujen pesintää tuhoamassa on monia vahinkoeläimiä joista entisenä, järkevämpänä aikana maksettiin tapporahaa. Nyt nämä lajit ovat joko kokonaan rauhoitettuja tai niitten metsästämisessä on oltava tarkkana, ettei joudu vihreään jalkapuuhun.
Kaikkien metsästäjien pitäisi ottaa nyt tosissaan pesäntuhoajien kantojen pienentäminen. Myös orava on paha pesänhävittäjä.
Meidän metsästäjien pitäisi rauhoittaa täydellisesti muutamaksi vuodeksi hakolintujen pyynti ja keskittyä vahinkoeläinten metsästämiseen. Kuka raskii enää ampua metsoa tai koppeloa. Teerikin on entisenä ruokalintuna kovin harvalukuinen.
Supikoira on erittäin hyvin sopeutunut luontoomme. Se vaeltaa pitkiä matkoja laajalla reviirillään. Sille metsälinnun pesien munat ovat päivittäistä ruokaa. Tuho varmistetaan poikasten syömisellä.
Varis on myös linnunmunien syöjä viimeisen päälle. Ja arka pyydettävä. Siinä sopii itse kunkin ruuvata metsästystaitojaan.
Vihreän radikalismin palvontaa pitäisi hieman löysätä vahinkoeläinten suhteen. Vai mitä mieltä olisitte laajojen teeriparvien kukerruksesta? Entä uljaan metson näkymästä talvisessa metsän puunlatvassa?
Nämä ovat suomalaista luontoa parhaimmillaan. Sitä me kaikki metsästäjät kunnioitamme viimeisen päälle.
Mutta onko meillä mahdollisuutta vaikutta enää näihin asioihin? Yritetään ainakin.
Matti Nikkilä
Liminka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

