Lukijalta: Koulutuksen tarjonta ja tarve eivät kohtaa

Myös poliitikkojen pitäisi professori Reijo Sillanpään mielestä havahtua koulutuksen ongelmiin. Kuva: Joel Rosenberg

Suomessa puhutaan jatkuvasti koulutuksen tarpeesta ja arvostuksesta. Rahaakin on pantu paljon koulutuksen eri asteille. Lopputulema on kuitenkin erikoinen, sillä Suomessa on työttömiä noin 250 000 ja silti on huomattavaa osaajapulaa. Suuri ja vakava kysymys on: mistä tämä epätasapaino johtuu.

Erityisesti on pulaa lääkäreistä, lakimiehistä ja insinööreistä. Lääkäreistä on pula myös Etelä-Italiassa. Siellä lääkärivajetta on paikattu palkkaamalla 500 kuubalaista lääkäriä. Italian lääkäriliitto on valittanut, että tämä vääristää kilpailua. Ihmettelen, miksi köyhä Kuuba pystyy kouluttamaan niin paljon lääkäreitä, että niitä joutaa ulkomaille töihin.

Suomessa on myös huutava lääkäripula. Lääkärikoulutusta täällä ei voida muka lisätä, koska koulutuskustannukset ovat korkeat. Lisäksi pelätään mahdollista liikakoulutusta. Myös lakimiesten koulutusta on lisättävä. Onko oikein, että riita-asiassa voittava osapuoli saa 10 000 euron korvauksen, mutta asianajat 50 000 euroa. Ihmisten oikeusturva horjuu.

Koulutusta pitäisi kohdentaa oikein eli niille aloille, jossa on tarvetta työvoimalle. Työntekijäpulasta johtuu, että palkkataso alalla nousee reippaasti yli normaalin tason ja aiheuttaa muun muassa yhteiskunnalle ja yrityksille huomattavia lisäkuluja. Kun koulutetaan likaa väkeä aloille, joissa on runsaasti työvoimaa ja vähän työpaikkoja, niin työttömyys lisääntyy ja yhteiskunta joutuu maksumieheksi eli maksaa korvausta joutenolosta.

Nykyistä osaajavajetta tulisi erään käsityksen mukaan täyttää tuomalla osaajia ulkomailta, mutta se ei ole ongelmaton tapa ratkaista asiaa. Oikea tapa edetä koulutusasioissa on selvittää alan työvoimatarve ja sitten vasta aloittaa koulutus tarpeen mukaan. Aloille, joilla on työttömyyttä, ei kannata koulutusta lisätä vaan vähentää.

Katseet koulutustilanteen korjaamiseksi suuntautuvat opetusministeriöön, joka hallitsee koulutusta ja siihen osoitettuja rahoja. Ministeriö on ohjannut ammatillista koulutusta huonosti. Alemmilla koulutusasteilla on opetuksessa parantamisen varaa ainakin Pisa-tutkimusten mukaan.

Myös politiikkojen tulisi herätä koulutusongelmiin. Aikuiskoulutuksen lopettaminen ei paranna työttömien uudelleensijoittumista.

Reijo Sillanpää

professori, emeritus