EU:n metsäsääntely kaipaa kipeästi yhteisvaikutusten arviointia
Koska EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, metsiä koskeva ohjaus tulee pääosin EU:n ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikkojen kautta, kirjoittaa Karoliina Niemi. Politiikkatoimien kokonaisarviointi on tämän vuoksi tärkeää.
EU sääntelee monien eri politiikkojen kautta myös metsiä, vaikka varsinaista metsäpolitiikkaa unionilla ei ole. Kuva: Petteri Kivimäki, Terhi Piispa-Helisten, koonnut: Aatu Jaakkola6.10.202508:00
Kun aloitin Metsäteollisuus ry:ssä 14 vuotta sitten, pääsin hyppäämään täysillä metsiä koskevien EU-aloitteiden pariin. Heti alkuun pohdimme muun muassa silloisen metsästrategian päivitystä, ensimmäisen biotalousstrategian laadintaa sekä ensimmäisen uusiutuvan energian direktiivin kansallista toimeenpanoa.
Metsästrategian päivityksen viitoittamana komissio perusti työryhmän, jossa yhdessä komission ja jäsenvaltioiden edustajien kanssa pohdimme metsätalouden kestävyyden kriteerejä. Niitä ei lopulta tullut, mutta prosessi oli lähtölaukaus metsien käytön kasvavalle sääntelylle EU:ssa.
Pian sen jälkeen komissio päivitti uusiutuvan energian direktiivin, joka sisälsi energiakäyttöön tarkoitetun puubiomassan kestävyyden kriteerit. Metsät liitettiin vahvasti osaksi EU:n ilmastotavoitteita, ja myös lyhenne lulucf (Land Use, Land Use Change and Forestry) tuli tutuksi.
Sittemmin EU:n vauhti metsiä koskevissa strategioissa ja lakipaketeissa on vain kiihtynyt. Edellisen, vuosina 2019–2024 toimineen komission aikana siirryttiin lisäksi yhä vahvemmin velvoittaviin ohjauskeinoihin. Metsäbiotalouden tiedepaneelin tuoreen selvityksen mukaan metsien käyttöön liittyviä politiikkatoimia on tällä hetkellä EU:ssa yli 80.
Koska EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, ohjaus tulee pääosin EU:n ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikkojen kautta. Kokonaisuus on haastava, sillä toimien yksittäisiä, saati yhteisvaikutuksia metsien hoitoon ja puupohjaiseen biotalouteen ei ole systemaattisesti arvioitu.
Kokonaisvaltainen arviointi on pitkän kiertoajan metsien ja niihin pohjautuvan biotalouden toiminnan kannalta aivan keskeistä. Kuten tiedepaneelin raportissa todetaan, politiikkojen ja ohjauskeinojen tulisi olla metsien ja metsien käytön näkökulmasta ennakoivia ja johdonmukaisia sekä ottaa huomioon lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset.
On päivän selvää, että vaikutukset metsiin ja metsien käyttöön ovat lyhyellä aikavälillä usein kovin erilaisia kuin katsottaessa pitkälle tulevaisuuteen. Maanomistajien sekä koko metsäsektorin pitäisi kuitenkin pystyä peilaamaan eri aikajänteen vaikutuksia omiin toimiinsa.
EU-päätökset rantautuvat Suomeen eri tavoin, ja kansallista toimeenpanoa voidaan vielä justeerata riippuen ohjauskeinon velvoittavuudesta.
Metsänomistajiin kohdistuvissa toimissa katse suuntautuu ymmärrettävästi usein ensiksi valtion omistamiin metsiin. Niihin minäkin jatkossa kohdistan katseeni, sillä siirryin lokakuun alussa Metsähallitus Metsätalous Oy:n palvelukseen. Yhtiö harjoittaa metsätaloutta valtion monikäyttömetsissä ja toimittaa puutavaraa asiakkaille, huolehtien samalla yhteiskunnallisten velvoitteiden toteuttamisesta. Myös näiden monikäyttömetsien hoidossa ja käytössä metsäbiotalouden tiedepaneelin peräänkuuluttama toimintaympäristön vakaus ja ennakoitavuus on avainroolissa.
Kolumnin kirjoittaja on senior advisor Metsähallitus Metsätalous Oy:ssä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
