Yliö: Sää on kaikille viljelijöille sama – uudentyyppinen sääilmiövakuutus toisi helppoutta ja tasapuolisuutta

Rankkasateen hukuttama pelto. Kuvituskuva. Kuva: Kalle Särkkä

Indeksivakuutus, parametrinen vakuutus, raja-arvovakuutus, sääilmiövakuutus… Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta kaikki nämä suomenkieliset nimet ovat hieman kömpelöitä, vaikeaselkoisia. Näillä käsitteillä tarkoitetaan uudentyyppisiä vakuutuksia, joita voidaan hyödyntää myös maataloudessa satoriskien hallintaan.

Kysyntää uudentyyppiselle vakuutukselle ei tule, jos viljelijät eivät tiedä, mistä on kyse. Jos nimi on niin vaikea, ettei siihen jaksa perehtyä.

Kysyntää ei myöskään tule, jos ei ymmärretä, miten näppäriä tällaiset vakuutukset ovat.

Näin näppäriä ne voisivat olla: Kuvitellaanpa, että suomalainen viljelijä seisoo toukokuun lopussa vehnäpellollaan, katsoo sääennusteita ja pohtii tulevaa satoaan. Toukokuu ja alkukesä ovat olleet kylmiä koko Suomessa – riittääkö lämpö tuottamaan hyvän vehnäsadon? Jos lämpösumma jää alhaiseksi, ei sato ehdi kunnolla valmistua. Viljelijä voi katsoa vehnän lajikeluettelosta lajikkeensa vaatiman lämpösumman, ja Ilmatieteen laitoksen indeksi kertoo todennäköisyyksiä erilaisille lämpökertymille.

Mieleen tulee ajatus, voisikohan sääriskiä jakaa jonkun markkinatoimijan kanssa?

Onneksi tuttu vakuutusyhtiö on juuri tuonut markkinoille sääilmiövakuutuksen, jolla voi ostaa varmuuden viljelyn tuloksesta. Jos lämpösumma jää alle vakuutusyhtiön kanssa sovitun raja-arvon, vakuutusyhtiö maksaa ennalta sovitun korvauksen.

Tämä ennalta sovittu korvaus maksetaan tilille, jos vakuutusehtojen mukainen vahingollinen sääilmiö toteutuu. Vahinkoa ei käytäisi tarkastamassa, vaan sääilmiön toteutuminen tarkistetaan puolueettoman tutkimuslaitoksen indeksistä.

Sääilmiövakuutus toisi korvauksen nopeasti viljelijän tilille. Sääilmiövakuutus olisi halvempi kuin perinteinen vakuutus, joka perustuu todennetun vahingon korvaamiseen.

Sääilmiövakuutus voisi myös motivoida viljelijää riskeiltä suojautumiseen tai ainakin arvioimaan vehnälajikkeiden valintaa myös riskin näkökulmasta.

Uusi vakuutus kannustaa riskeiltä suojautumiseen, sillä korvauksen voi saada, vaikka vahinko ei olisikaan realisoitunut. Vahinkoja kannattaa siis yrittää ehkäistä. Vakuutus myös kohtelisi vakuutuksenottajia tasapuolisesti, sillä nekin, jotka yrittävät ehkäistä vahingon ja onnistuvat siinä, voivat saada korvauksen. Sää on kaikille sama.

Suomen markkinoilla tällaisia vakuutuksia ei kuitenkaan vielä ole.

Monissa Euroopan maissa näitä on viljelijöiden saatavilla, ja niiden avulla satoriskejä voidaan tehokkaasti suojata sään ääri-ilmiöiltä. Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa viininviljelijät voivat ostaa sääilmiövakuutuksen viinitarhoja kurittavia hallaöitä vastaan.

Viljelijät ovat heterogeeninen porukka.

Suomessa tyypillisesti varsinkin kasvinviljelyssä viljelyn ”ammattimaisuus” voi vaihdella suuresti. Meillä on suuri joukko kasvinviljelyn huippuammattilaisia, joilla on hallussaan viimeisin viljelytekniikka ja osaaminen. Toisaalta sivutoiminen tai harrasteviljely on myös hyvin yleistä. Kaikki mahdollinen näiden ääripäiden välistä löytyy.

Heterogeenisen viljelijäporukan tarpeisiin on haastavaa kehittää satovakuutusta, jonka toiminta perustuisi jotenkin satotasoon tai sadon tuhoutumiseen. Sato ja satovahingot saattavat vaihdella viljelyyn panostamisen mukaan paljonkin. Sää voi olla naapureilla sama, mutta satovahinko sattuu vain toiselle. Oikeudenmukaisempi satovakuutuksen perusta löytyy siis säästä, eikä sadosta. Sää on kaikille sama, mutta sato ei.

Ylipäätään perinteinen vahinkovakuuttamisen malli sopii huonosti tuotannollisten riskien vakuuttamiseen. Sääriski kohdistuu tuotannossa kohteeseen, jota ei ole vielä olemassa vakuutusta otettaessa – satoon. Vakuutuksen kohde on hypoteettinen ja altis lukuisille tekijöille.

Monet erilaiset syyt saattavat ajaa satovakuutuksen ottajat hyvin eriarvoiseen asemaan, jos satovakuutuksen perustana on sato tai satovahinko.

Kansainvälisesti tarkasteltuna satovahinkojen vakuuttamisessa ollaankin siirtymässä sääilmiöpohjaiseen vakuuttamiseen, sillä sää on kaikille sama ja siten kohtelee vakuutuksen ottajia tasapuolisesti.

Lähi-Tapiola on jo selvittänyt viljelijöiden kiinnostusta uudentyyppisiin vakuutuksiin. Yli puolet ilmoitti olevansa kiinnostuneita vakuutuksista, joilla voisi suojautua sään ääri-ilmiöiltä. Enemmistö, 72 prosenttia viljelijöistä, oli sitä mieltä, että maatalouden sääriskien hallintaan tarvitaan uusia ja innovatiivisia vakuutustuotteita.

Kyselyyn vastasi yli 600 suomalaista viljelijää. Kysely on osa eurooppalaista Piisa-tutkimushanketta (Piloting Innovative Insurance Solutions for Adaptation), jossa pilotoidaan uusia vakuutustuotteita.

Sami Myyrä

MMT, johtava asiantuntija

Lähi-Tapiola