Omistajapolitiikalla haetaan kasvua ja uutta

Valtion omistajapolitiikkaan tarvitaan muutos. Valtion tase on saatava tuottavampaan ja tehokkaampaan käyttöön.

Taseen saaminen töihin ei tarkoita minulle budjetin tilkitsemistä tai omaisuuden laittamista lihoiksi. Se tarkoittaa nykyisen omistuksen aktivoimista ja uuden taloudellisen aktiviteetin ja työpaikkojen synnyttämistä. Tällaisia mahdollisuuksia valtio-omistajalla on esimerkiksi alustatalouden kehittämisessä.

Valtio-omistajan pitää tarjota omistamilleen yhtiöille luonnollisia kehityspolkuja kasvun aikaansaamiseksi. Tämä vaatii usein omistajarakenteen muutoksia. Silloin, kun kokonaistaloudellisesti ei enää ole tarpeellista valtion omistaa yhtiötä nykyisessä laajuudessaan, pääomia voidaan irrottaa uuden synnyttämiseksi. Uusiutuminen vaatii rohkeutta ja aina myös jostain luopumista.

Uudistamisen työkaluksi hallitus perustaa Kehitysyhtiön. Kehitysyhtiön tehtävänä on tarjota valtion omistamille yhtiöille luonnollinen kehityspolku yhtiöiden uusiutumiseksi ja omistusrakenteen kehittämiseksi. Kehitysyhtiö on Solidiumin tapaan budjettitalouden ulkopuolella oleva toimija. Kehitysyhtiöön siirtyy ensimmäisessä vaiheessa yhdeksän yhtiön osakkeita.

Lisäksi esitämme valtiolle uutta, 33,4 prosentin, omistusrajaa strategisen intressin toteuttamiseksi. Kolmanneksen määrällä osakkeita on käytännössä veto-oikeus yhtiön tärkeimpiin päätöksiin. Valtio on tähän asti omistajana toteuttanut strategista intressiään joko täydellä omistuksella tai enemmistöomistukselle.

Esimerkiksi Neste Oyj:n ja Vapo Oy:n strateginen intressi toteutetaan jatkossa uudella 33,4 prosentin omistusrajalla.

Omistusrajoja myös nostetaan. Gasumin ja Fingridin omistusraja nostetaan nollasta 50,1 prosenttiin. Tällä linjataan selkeästi valtion kaasu- ja sähköverkkojen olevan valtion strategista omistusta myös pitkällä tähtäimellä.

Arvot muodostavat yrityksen päätöksenteon maaperän. Valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä arvojohtamisesta ja yhteiskuntavastuusta. Tämän takaamiseksi olemme linjanneet, että yhteiskuntavastuu tulee jokaisen valtionyhtiön perusarvoksi.

Yhteiskuntavastuun kantaminen tarkoittaa, että verot maksetaan siihen maahan, missä tulos syntyy. Verotuksen minimointi esimerkiksi veroparatiiseja käyttäen ei ole hyväksyttävää ja henkilöstöstä pidetään hyvää huolta.

Esimerkiksi valtio-omistaja edellyttää, että yritykset raportoivat verojalanjäljestään maakohtaisesti. Valtionyhtiöt ovat näissä asioissa jo pitkällä, mutta haluamme kehittyä vieläkin paremmiksi.

Omistajapolitiikan linjauksia tehtäessä päätimme puolittaa yhtiöiden johdon irtisanomiskorvaukset. Tämä koskee tietenkin uusia sopimuksia, mutta toivomme ohjeen muuttamisen toimivan vahvana viestinä myös muuhun yhteiskuntaan.

Tämä hallitus on vahvasti sitoutunut Suomen uudistamiseen. Nyt nuo pitkään tekemättä olleet uudistukset tehdään. Valtion talouden liikkumavara on olematon. Sen vuoksi myös tase eli omaisuus on laitettava töihin. Tämä omalta osaltaan auttaa hallitusta saavuttamaan työllisyystavoitteensa eli 110 000 uuden työpaikan syntymisen.

Olemattomasta valtion talouden liikkumavarasta huolimatta hallitus linjasi eilen lisätalousarvioesityksessään, että syksyn lisätalousarvioesityksen yhteydessä se päättää maatalouden kriisipaketista, kun Euroopan unionin toimet kriisin helpottamiseksi ja vaikutukset Suomeen tiedetään.

Samalla yritetään löytää keinoja maksuvalmiusongelmien helpottamiseksi ja vaikutetaan edelleen Euroopan unioniin sääntelyn ja valvonnan yksinkertaistamiseksi. Maatalouden huoli on kuultu ja töitä maatalouden toimintaedellytysten parantamiseksi tehdään.