Kasvi- ja metsätuholaiset uhkaavat Suomen metsiä

Suomen vihreää kultaa – metsiä – uhkaavat kasvi- ja metsä­tuholaiset. Riski suomalaisten metsien sairastumisesta lisääntyy ilmaston muutoksen ja kansainvälisen kaupan myötä. Ilmaston lämpeneminen luo suotuisat olosuhteet kasvintuhoojille, jotka kulkeutuvat rajojen yli monin eri tavoin. Kasvintuhoojat ovat muun muassa sieni- ja bakteeritauteja, viruksia ja tuhohyönteisiä.

Keskeisiä tuhonaiheuttajia ovat lisääntyvä kuivuus ja toisaalta lämpimät sateiset talvet, jotka luovat otolliset olosuhteet metsäpaloille sekä lumi- ja myrskytuhoille. Heikentyneet puustot, erityisesti kuusikot, ovat aiempaa alttiimpia myös sienten ja hyönteisten aiheuttamille tuhoille.

Kuusimetsistä on syytä olla huolissaan, sillä metsä­taloutemme rakentuu pitkälti kuusen varaan. Kesäaikainen kuivuus heikentää kuusia ja ne ovat alttiimpia kirjanpainajan lisääntyville tuhoille.

Roudattomat talvet, kuten kuluvana vuonna, vaikeuttavat puunkorjuuta ja lisäävät puuston vaurioita. Tämä lisää juurikäävän riskiä. Sulan maan aikana puut ovat myös alttiimpia myrskytuhoille. Männyn ja lehtipuiden sen sijaan arvellaan sopeutuvan suhteellisen hyvin ilmastonmuutokseen.

Suomessa tilanne on edelleen hyvällä mallilla kansainvälisesti tarkastellen, koska maailmalla metsätuhot ovat jo arkea. Meidän tulee kuitenkin varautua aiempaa laajempien tuhojen varalle, jotta voimme säilyttää nykytilan.

Uutiset maailmalla tapahtuneista metsätuhoista ovat lisääntyneet huomattavasti. Tuhojen myötä valtavat metsäalueet ovat muuttuneet hiilinieluista päästölähteiksi.

Esimerkkeinä voidaan mainita vuoristonilurin aiheuttamat Kanadan metsätuhot sekä Australian, Venäjän, Brasilian, Kalifornian ja Portugalin lisääntyneet metsäpalot. Metsätuhoja on ollut myös aivan naapurissa, kun Ruotsin laajat metsäpalot vuonna 2018 tuhosivat noin 25 000 hehtaaria metsää.

Suomessa olemme varau­tuneet metsäpaloihin hyvin, sillä meillä on toimiva metsäpalojen seuranta- ja sammutus­järjestelmä.

On hyvä muistaa, että metsäpaloilla on myös myönteisiä vaikutuksia. Ne edistävät metsien ja luonnon monimuotoisuutta, sillä useat lajit ovat riippuvaisia palojen jälkeen syntyvistä kasvuolosuhteista. Arvioiden mukaan Suomessa olisikin tarve lisätä kulotuksia monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Hyönteiset ovat tehneet tuhoaan myös Keski-Euroopassa, jossa kuusimetsiköt ovat kärsineet laajamittaisista hyönteistuhoista muun muassa Tšekissä, Itävallassa ja Saksassa. Nämä metsätuhot ovat vaikuttaneet myös kansainvälisiin puumarkkinoihin.

Kasvava maailmankauppa lisää tautiriskejä. Uudet tuhoojat voivat levitä tuotteiden ja pakkausten mukana. Varoittavana esimerkkinä voidaan mainita aasianrunkojäärän rantautuminen Vantaalle vuonna 2015. Tuhooja havaittiin onneksi ajoissa, eikä se ole tiettävästi päässyt leviämään esimerkiksi läheiseen Sipoonkorven kansallispuistoon. Vantaan alue on seurannassa tämän vuoden loppuun asti, vaikka tuhoojat pystyttiin poistamaan onnistuneesti.

Vakavampi esimerkki on saatu Portugalista, jossa tuonti­tavaran mukana tulleen mänty­ankeroisen leviämistä ei ole saatu kuriin, vaan tuhooja on levinnyt jo rajan yli Espanjaan. Näissä maissa mäntyankeroinen tuottaa suuria taloudellisia tappioita metsäteollisuudelle ja yhteiskunnalle laajemminkin.

Suomessa mäntyankeroisen leviäminen metsiin olisi katastrofi. Kaikki Suomeen tuleva puu tarkastetaan, jotta tuontipuun mukana maahamme ei leviäisi kasvintuhoojia.

Metsänomistajilla ja metsäteollisuuden organisaatioilla on mahdollisuus osaltaan ennaltaehkäistä metsätuhoja metsien aktiivisella hoidolla ja omavalvonnalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että metsien elinvoimaisuutta – kasvukykyä ja terveyttä – voidaan edistää oikea-aikaisten metsänhoito­toimien avulla. Näin myös tuhojen riski vähenee.

Tämän lisäksi metsä­teollisuuden organisaatioilla on velvollisuus valvoa toimenpiteitänsä, kuten juurikääpää ehkäisevää kantokäsittelyä sekä pinopuutavaran pois­kuljetuksia.

Metsien terveyden ylläpidon näkökulmasta tilausta voisi olla myös entistä aktiivisemmalle kansainväliselle yhteis­työlle, kuten esimerkiksi yhteiselle metsätietokannalle.

Suomessa mäntyankeroisen leviäminen metsiin olisi katastrofi.