Merkityksillä ladattu arktisuus

Voisi kuvitella, että koko Lappi on arktista aluetta. Opimme jo koulussa, että sitä on ainakin napapiirin pohjoispuolinen osa Lappia, jossa keskiyön auringon ja kaamoksen näkymätön raja kulkee 66°33’N leveysastetta pitkin.

Mutta luonnonmaantieteellisesti määriteltynä napapiirin pohjoispuolella ollaan vasta niin sanotulla subarktisella alueella. Arktinen alue voidaan siis nähdä eri laajuisena määritelmästä riippuen.

Samankaltaiseen määrittelyongelmaan törmää, kun pohtii erämaa-sanaa.

Suomessa erämaa-alueella tarkoitetaan valtion omistamaa asumatonta ja tietöntä maa-aluetta, joka on lain nojalla varattu perinteisten luontaiselinkeinojen harjoittamiseen.

Kansainvälisissä määritelmissä erämaa-alueet ovat laajoja, koskemattomia ja suojelua vaativia.

Useat meistä käyttävät sanoja arktinen ja erämaa adjektiivin tavoin.

Silloin sanat kuvaavat monenlaisia ympäristöjä, joiden sijainnilla tai laajuudella ei ole niin väliä, koska ne pelaavat mielikuviamme tai ovat metafora villistä luonnosta. Eli ne edustavat vastakohtaa elämällemme kaupungissa tai maaseudulla tai ilmentävät tunnesuhdettamme ympäristöön.

Esimerkiksi luontomatkailijalla arktinen ja erämainen maisema voi herättää henkiin hänen luonnonkaipuunsa. Eipä siis ihme, että niillä sanoitetaan markkinointiviestejä, ei pelkästään Lapista, mutta myös Suomesta matkailukohteena.

Sanojen avulla myös brändätään, esimerkiksi arktista luonnontuotealaa luonnonmarjojen ja -sienten puhtaudella, terveysvaikutuksilla ja laajoilla luomukeruualueilla.

Ja sitten, toiselle eksoottinen erämaa on toiselle koti, niin kuin se on saamelaisille.

Sanojen sisältö ja käyttö muuttuvat ajan ja ihmisen toiminnan mukana. Voiko arktisuus symboloida meille suomalaisille joskus lumi-Suomen rajaa, kun ilmasto muuttuu? Merkitseekö Lapin erämaisuus (asumattomuus) aasialaisille matkanjärjestäjille turvallisuutta samalla, kun terrori-iskujen uhka kasvaa eurooppalaisissa suurkaupungeissa?

Esimerkit osoittavat, miten merkitysrikkaita mutta samalla kompleksisia sanat ovat. Ja nämä sanat, niin kuin arktinen luontokin, ovat herkkiä ihmistoiminnan muutoksille.

Kirjoittaja on tutkija Luonnonvarakeskuksessa.