Sosiaalisen median haitat on saatava hallintaan ‒ Yhdysvalloissa somesta on tulossa nykyistäkin villimpi länsi
Sosiaaliseen mediaan ladatut dystopiat ovat pääosin toteutuneet 2020-luvulla, kirjoittaa MT:n toimittaja Jukka Koivula.
Sosiaalisen median haittavaikutukset näkyvät muun muassa valeuutisten leviämisenä sekä tulehtuneena ja riitaisana keskustelukulttuurina. Kuvituskuva. Kuva: Jarkko SirkiäViitisentoista vuotta sitten istuin Tampereen yliopistossa tiedotusopin luennolla, jonka aiheena oli sosiaalisen median läpimurto.
Mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Facebook alkoi yleistyä noihin aikoihin, 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Lähes koko oma ikäluokkani heilahti naamakirjaan.
Luennolla keskusteltiin siitä, mitä sosiaalinen media toisikaan tullessaan. Esiteltiin visioita julkisen keskustelun demokratisoitumisesta areenalla, jossa kaikki voivat tuoda näkemyksensä esiin ja lopulta paras argumentti voittaa.
Pohdittiin myös raadollisempia näkymiä. Valeuutiset ja pahantahtoinen vaikuttaminen nousivat jo tuolloin huolina esiin.
Sosiaaliseen mediaan ladatut dystopiat ovat pääosin toteutuneet 2020-luvulla. Somesta on tullut propagandan levittämisen ja riitelyn paikka. Somessa leviää päivittäin häkellyttävä määrä sellaista sisältöä, jota ei saisi julkistaa perinteisessä mediassa.
Sosiaaliseen mediaan ladatut dystopiat ovat pääosin toteutuneet 2020-luvulla.
Alustoista synkin on maailman rikkaimman miehen Elon Muskin omistama X.
X:stä on nopeasti tullut toista presidenttikauttaan käynnistelevän Donald Trumpin (republikaanit) populistisen politiikan äänitorvi, jossa runsaasti näkyvyyttä saavat erilaiset salaliittoteoriat sekä kielteisesti EU:hun ja myötämielisesti Venäjään kohdistuvat näkemykset.
Musk vannoo sananvapauden nimiin, mutta on itse hanakka sensuroimaan vastakkaisia näkemyksiä ja tukahduttamaan itseensä osuvaa kritiikkiä.
Facebook on ollut alustana paljon X:ää siistimpi, mutta some-miljardööri Mark Zuckerbergin tuore päätös lopettaa sisältöjen faktantarkistus on vaarallinen. Voi olla, että X:n kaltainen kehitys leviää myös Facebookiin.
Sananvapautta ei tule rajoittaa, mutta faktapohjaisuudesta on pidettävä kiinni.
Suurin ongelma somessa on disinformaatio.
Kun Venäjän kaltainen vihamielinen valtiollinen toimija levittää propagandaansa, jolla pyritään rikkomaan vaikuttamisen kohteena olevien yhteiskuntien eheyttä, tullaan kansallisen turvallisuuden alueelle.
Somen haittavaikutukset on saatava hallintaan. Perinteiseltä medialta edellytetään faktantarkistusta, eli journalistista lähestymistapaa, jossa analysoidaan yhden tai useamman toisistaan riippumattoman tahon lausuntoja tai muita saatavilla olevia tietoja ‒ todistettavissa oleviin ja rationaalisiin tosiasioihin perustuen.
Sosiaalinen media on niin vaikutusvaltainen, että se on saatava sitoutumaan vastaaviin pelisääntöihin. Sananvapautta ei tule rajoittaa, mutta faktapohjaisuudesta on pidettävä kiinni.
Näyttää siltä, että Yhdysvalloissa somesta on tulossa nykyistäkin villimpi länsi. EU:ssa on tehtävä johtopäätökset ja tarvittaessa rajoitettava vahingollisten alustojen toimintaa Euroopassa. Se saattaa olla turvallisuuspoliittisesti sekä demokratian suojaamisen kannalta välttämätöntä.
Suomalaisen digiasioista vastaavan EU-komissaari Henna Virkkusen (kok.) salkkuun kuuluvat myös turvallisuusasiat. Toivotan Virkkuselle menestystä ja rohkeutta tärkeässä tehtävässään.
Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden Keski-Suomen aluetoimittaja.
The New York Times: Inside Mark Zuckerberg’s Sprint to Remake Meta for the Trump Era
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








