Mennään metsään

Yle esittää yllä olevaa ohjelmaa sekä ilmaston lämpenemistä, syitä ja seurauksia. On jäänyt epäselväksi, mitä tällä metsäohjelmalla yritetään ajaa takaa.

Jotenkin on jäänyt sellainen kuva, että metsänomistajia pidetään tyhminä ja ulkopuoliset hallitsevat asian.

Suomen metsät ovat tällä hetkellä hyvässä kunnossa, kiitos Presidentti Paasikiven.

Tämä vaatii selityksen.

Suuret sotakorvaukset maksettiin Suomen metsillä ja metsävarat jäivät silloin korkeintaan kolmasosaan nykyisestä pakkohakkuiden takia.

Silloin metsätyöt tehtiin ihmis- ja hevosvoimalla. Metsätyössä oli silloin yli 250 000 miestä ja yli 100 000 hevosta. Kaikilla kuljetusreiteillä puut kuljetettiin hevoskuljetuksen äärirajoilta saakka noin kahdenkymmenen kilometrin päästä. Suomessa ei ollut silloin riittävästi metsätehtaita, joten oli vietävä jalostamatonta puuta, mikä oli epäedullista. Köyhä valtio maksoi raskaita sotakorvauksia. Puun hinta metsänomistajille ei vastannut aina edes korjuukustannuksia.

Presidentti Paasikivi huolestui Suomen metsien tilasta ja hän esitti, että jokaisen kansalaisen pitäisi mennä metsään yhdeksi päiväksi talkootyöhön metsänhoitoa tekemään. Tätä kutsuttiin silloin ”Metsämarssiksi”.

Paasikivi näytti esimerkkiä ja meni myös itse metsään. Hänen toimestaan metsänhoitoa tehostettiin.

Metsänhoidonneuvojien työ on ollut hyvin tärkeä Suomen metsien kehityksessä. Pakkohakkuiden autioittamat metsät vaativat paljon työtä kylvössä, istutuksessa ja taimien hoidossa sekä harvennuksessa. Käytännössä meni parikymmentä vuotta työtä ilman tuloa. Maataloudella oli silloin metsän pinta-alaverotus. Koska metsästä ei ollut tuloa, vero oli maksettava maatalouden tulolla.

Presidentti Paasikiven aloite ”Mennään metsään” oli asiaa. Ylen ohjelma on politiikkaa.