Yliö: 1920-luvun pienlahjoitukset MTK:n säätiölle palvelevat nyt lastenlastenlapsia

MTK:n säätiön alkuvuosinaan hankkiman Kettulan tilan päärakennus. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

MTK:n säätiö viettää satavuotisjuhlaansa tänään perjantaina 27.6. Lahdessa.

Säätiön tarina on monella tavoin kiehtova.

Nuoren, vuonna 1917 perustetun MTK:n palvelukseen oli talvella 1921 valittu 29-vuotias idearikas agronomi Sigurd Mattsson. Hänet palkattiin lisävoimaksi MTK:n sihteeristöön, mutta muutamassa vuodessa kunnianhimoinen ja aikaansaapa mies oli saavuttanut toiminnanjohtajaa vastaavan aseman.

Liitolla oli enemmän kehityshankkeita kuin varoja. Mutta ilmeisesti juuri Mattsson sai idean säätiön perustamisesta. Ideana oli kerätä kentältä rahaa, sijoittaa se ja tukea tuotoilla toimintaa.

Valtakunnallinen rahankeruu jotain uutta varten oli jo koeteltu idea. Huomattavin lahjoitusten tulos oli Turun yliopisto. Ruotsinvoittoisen Helsingin yliopiston vastapainoksi oli haluttu toinen, kokonaan suomenkielinen yliopisto. Se sai 22 000 lahjoittajalta perustamiseen riittävät varat ja avajaiset pidettiin 27.6.1922. Lahjoituksista uutisoitiin lehdissä lahjoittajien nimet mainiten.

Esimerkiksi suojeluskuntien talohankkeet puolestaan keräsivät samoina vuosina paikallisia lahjoituksia.

MTK:n säätiön idea eteni keväällä 1924 nopeassa tahdissa, 27.6. kokoontunut valtuuskunta vei sen Turun liittokokoukselle. Osallistujat velvoitettiin tehokkaisiin toimiin piireissään ja paikallisyhdistyksissään niin, että perustamispääoma olisi valmiina kesän 1925 liittokokoukseen mennessä.

MTK:n säätiön varainkeruu pysyi Maaseudun Tulevaisuuden palstoilla useamman vuoden. Lehti uutisoi jokaisen piiriliiton, tuottajayhdistyksen ja osuusmeijerin lahjoitus- ja liittymispäätöksen ja loi samalla painetta muita kohtaan.

Vuoden päästä varoja oli riittävästi säätiön perustamiseen, mikä tapahtui Kuopion liittokokouksessa 27.6.1925. Siitä alkoi säätiön ajanlasku.

Vielä kuitenkin tarvittiin lisää ja keruu jatkui ulottuen yksittäisiin viljelijöihin. Lopulta päästiin kolmeen silloiseen miljoonaan eli runsaaseen miljoonaan nykyeuroon.

Kaikkiaan lahjoittajia kertyi 2 780.

Oli monille hieman hämmentävää, että säätiön hallitus sijoitti keräyssumman liki paljaaksi hakattuun metsätilaan, sittemmin kuuluisaksi tulleeseen Kettulaan. Alkuvuosikymmeninä paikasta saatiin kyllä monenlaista iloa ja hyötyä silmäätekeville ja liiton vaikuttamistyölle, mutta ei juurikaan tuloja itse keskusliitolle.

Sitten kun huolellinen metsänhoito ja uusien metsätilojen hankinta alkoi antaa tuottoja, säätiölainsäädäntö oli muuttunut. Säätiöillä on verovapaus, jos ne ovat, kuten termi kuuluu, yleishyödyllisiä. Samalla pitää kuitenkin toteuttaa alkuperäistä tarkoitusta.

Sotien jälkeen säätiö saattoi rahoittaa MTK:n opiston rakentamista ja myöhemmin siitä tuli koko Espoon Tapiolassa sijainneen opiston ylläpitäjä 20 vuodeksi.

”Yleishyödyllisen” sisältö supistui edelleen. Uusimman lainsäädännön mukaisiksi MTK:n säännöt muutettiin vuonna 2008. Nyt säätiö tukee taloudellisesti ”niitä laaja-alaisia pyrkimyksiä”, jotka MTK ”on omikseen tunnustanut ja joiden tarkoituksena on edistää maa- ja metsätalouden kehitystä sekä valvoa maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien taloudellisia ja yhteiskunnallisia oikeuksia”.

MTK:n ja sen jäsenyhteisöjen työ mahtuu määrittelyihin, mutta kaikkien on alistuttava apurahojen anojiksi.

Kohta säätiön perustamisen jälkeen kyllä ymmärrettiin, ettei sen avulla mitenkään välittömästi MTK:n finansseja auteta. Puheenjohtaja Juho Jännes totesi jo 1926: ”Oman talouspoliittisen järjestön tukeminen ei ole mitään alhaista luokkapyyteitten ajamista, vaan isänmaallista työtä, kuin oman maan raivaaminen ja soitten ojittaminen. Tälläkin alalla saavat usein vasta lapsemme korjata sadon meidän ponnistuksistamme.”

MTK jäsenjärjestöineen anoo ja saa rahoitusta erityisesti erimuotoiselle koulutustoiminnalle. Osa kurssituksesta suuntautuu luottamushenkilöille, osa nuorelle polvelle. Kaikkien jäsenten on mahdollista koska vain avata itselleen verkkovälitteisiä tietopaketteja kymmenistä aiheista.

Olisi sadan vuoden takaisilla säätiön lahjoittajilla ihmettelemistä siinä, miten heidän jälkeläisensä nykyään korjaavat satoa MTK:n säätiön hyvin hoidetusta pääomasta. Monet viisastuvat videoiden äärellä. Jotkut opintomatkailevat Brysselissä. Monella muullakin, usein epäsuoralla tavalla säätiön apurahat poikivat maaseudun hyväksi.

Ja edelleen Kettulassa kerrotaan valtakunnan vaikuttajaväelle talonpojan asiasta.

Riitta Mäkinen

valtiotieteen lisensiaatti

MTK:n säätiön historiafilmin käsikirjoittaja