Puolustetaan yhdessä lehmiä

Lehtemme kertoi pari viikkoa sitten Euroopan komission tutkimuslaitoksen kaavailuista vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Maalitauluna olivat lehmät. Päästöjen vähennys veisi jopa puolet koko kotimaisesta lihakarjasta.

Tutkijoiden katseet ovat aivan oikein yläilmoissa, mutta jalat eivät ole maassa. Ei meillä voi vähentää tuotantoa, joka on jo pudonnut reilusti alle kulutuksen. Kunnianhimoinen, mutta yksisilmäinen ilmastopolitiikka avaisi vain entistä isommin ovia auki tuonnille muista maanosista.

On löydettävä muita keinoja taltuttaa ilmastonmuutosta.

Puolustan suomalaista lehmää silläkin uhalla, että se saa epäilemään käsitystäni ilmaston tilan vakavuudesta. Tekee mieli siteerata Itämeren suojelutyössä ansioitunutta Ilkka Herliniä, jonka mukaan märehtijät kuuluvat Suomeen.

Herlin kertoo (MT 11.10.2013) syövänsä niityllä kasvanutta luomunautaa puhtaalla omallatunnolla, koska märehtijä muuttaa ihmisravinnoksi sopimattoman kasvillisuuden syötävään muotoon. Possut ja broilerit sen sijaan kilpailevat ravintoketjussa ihmisen kanssa.

Lehmä on siis pohjoisen ihmiselle ihmeellisen sopiva kotieläin. Se tuottaa maitoa, lihaa, lannoitetta ja bioenergiaa. Se hoitaa tuotannon ohella laitumista riippuvaisen luonnon monimuotoisuutta.

Lannan avulla kasvatetaan osa siitä kasvisruuasta, jota syödään lihan sijaan. Toivottavasti lantaa käytetään tulevaisuudessa entistä enemmän pelloilla, jotta ravinteiden kierrätys yleistyy.

Naudanliha on joutunut punaiselle listalle myös ravitsemussuosituksissa. Vaikka suositukset puoltavat kohtuullista käyttöä, moni terveyttä vaaliva kuluttaja on huolissaan oman ja perheensä ruokalistan painotuksista.

Syytä naudanlihan boikotointiin ei ole. Esimerkiksi perinteiset liharuuat, joissa lihalla ei mässäillä, mahtuvat kyllä suositusten mukaiseen syömiseen. Silloin tällöin sopii herkutella kunnon pihvillä, ei siitä tule kipeäksi. Paras ohjenuora on kohtuus, syödään mitä tahansa.

Suoramyynti on lisännyt kotimaisen naudanlihan arvostusta. Ostaja tietää jauhelihaa myöten, kenen karjasta liha on peräisin ja miten karjaa on hoidettu. Viime vuosina Facebookin lähiruokarenkaat ovat nopeasti yleistyneet eri puolilla maata. Ruokakaupatkin ovat monipuolistaneet naudanlihan valikoimaa.

Ympäristönsuojelun ja terveyden ristipaineissa on tarvetta naudanlihan arvostuksen kohottamiselle. Kimmokkeeksi sopii tuore uutinen japanilaisen häränlihan tuonnista tamperelaiseen ravintolaan. Merkille pantavaa on, miten arvostettu japanilaisvaikuttaja perustelee Kobe-härän erinomaisuutta.

Herra Dojon mukaan Japanissa on Kobe-lihan kasvattamiselle otolliset olosuhteet: neljä vuodenaikaa, raikas vesi ja laadukas rehu. Tärkeintä on taata karjalle stressitön ja onnellinen elämä. Kuulostaa tutulta, tuumii suomalainen tuottaja. Puolustetaan yhdessä Suomen lehmiä.