Akkuraaka-aineiden tuotanto sopii Suomelle

Suomessa ymmärretään energiamurroksen tärkeys, mutta vähemmän sen raaka-aineriippuvuutta ja kaivostoiminnan välttämättömyyttä muutoksessa.

Suomessa on hyvät mahdollisuudet edistää kaivostoiminnan vastuullisuutta, sillä muun muassa ympäristövaikutukset ja niihin liittyvät riskit tunnistetaan yhä laajemmin. Ei ole sama asia, sijaitseeko kaivos maassa, jossa toiminta perustuu lakeihin ja lupiin, vai valtiossa, jossa ei toimita ympäristöä huomioon ottavalla tai eettisesti kestävällä tavalla.

Kaivostoiminnan tulee olla kestävää niin ympäristön, paikallisyhteisön, raaka-aineen saatavuuden kuin liiketoiminnan kannattavuudenkin näkökulmasta.

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii uusien teknologioiden käyttöönottoa. EU:n tavoite onkin leikata liikennesektorin päästöjä vuoteen 2050 mennessä 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Autot, elektroniikka ja uusiutuva energia, kuten tuuli- ja aurinkovoimalat, tarvitsevat akkuja. Sähköä pitää saada varastoitua ja energiantuotannossa tehokkaita akkuja tarvitaan sähköverkkojen kulutuspiikkien hallintaan.

Akut tarvitsevat raaka-­aineita, joita tällä hetkellä tuodaan Eurooppaan muualta maailmasta. Merkittävä osa akkujen koboltista tulee Kongosta, yli puolet litiumista Etelä-Amerikasta ja enemmistö grafiitista Kiinasta.

EU:n komissio on todennut, että akkuraaka-aineiden saatavuus muodostaa riskin Euroopalle. Tarvittavien raaka-aineiden määrä akkuteollisuudessa kasvaa tulevaisuudessa, joten huoltovarmuutta Euroopassa pitää vahvistaa.

Suomella on hyvät mahdollisuudet vastata maailman­laajuiseen akkuraaka-aineiden tarpeeseen ja parantaa omaa huoltovarmuuttaan, sillä kallioperästämme löytyvät kaikki tarvittavat raaka-aineet.

Tavoitteeksi tulee asettaa, että raaka-aineet ja komponentit myös jalostetaan Suomessa mahdollisimman pitkälle. Korkea jalostusaste lisää työpaikkoja, verotuloja ja vientieuroja.