Eläkeläisillä on toivoa

Aiemmat hallitukset ovat puhuneet rakennemuutoksesta ja valtion lisääntyvän velan hillinnästä.

Nykyinen Juha Sipilän hallitus on nyt vihdoin ryhtynyt toteuttamaan rakennemuutosta. Se näyttää rauhoittavan ja toisaalta hämmentävän monia. Velkarahaa kuitenkin vielä myönnetään suurten kaupunkien hankkeisiin, mikä ei oikein sovi tähän taloustilanteeseen.

Työelämän sopu näyttää syntyvän ja palkkamaltti antaa uskoa työnantajille, myönteiset talouden kehitysarviot ovat yleistyneet, usko tulevaisuuteen on vahvistunut. Hallituksen johdonmukainen linja maan talouden tervehdyttämiseen vaatii kaikkien kärsivällisyyttä ja jopa uhrauksia.

Työeläkeläiset ovat jo pitkään uhrautuneet tyytymällä alun perin vuonna 1962 sovitun eläkkeiden päivitysmallin leikkauksiin ja työpalkkoja korkeampaan verotukseen. Työeläkelaitosten rahastot ovat kuitenkin leikkausten ja pääosin hyvän sijoitustoiminnan ansiosta tuottaneet muhkean pääoman lähes 200 miljardia euroa.

Eläkevarallisuus on työkalu eikä siitä pidä jakaa, mutta hyvistä tuotoista riittää jo pieni siivu leikatun indeksin korjaukseen. Puolueeton eläkejärjestö Suomen senioriliitto ry onkin tehnyt asiasta kansalais­aloitteen eduskunnalle.

Eläkeläisten näkökulmasta on mielenkiintoista seurata sen käsittelyä syksyllä eduskunnassa, ketkä kansanedustajista puoltavat tätä elvytyshanketta. Siinä valtio on saamassa, kun eläkeläisten ostovoima ja veronmaksukyky nousevat.

Leikatun indeksin korjauksen tuoma pieni eläkekorotusraha ei tule siis valtiolta vaan maailmalta sijoitustoiminnan tuottoina. Leikatun indeksin keksi Lipposen hallitus eikä sitä sen jälkeiset hallitukset ole kyenneet korjaamaan.

Oikaisu toisi oikeutta ja hyvinvointia miljoonalle äänioikeutetulle, aiemmasta työstä eläkkeensä ansaitsevalle kansalaiselle.