Haukutaanko väärää puuta?

Elina Tonteri Helsingistä kirjoittaa oikein: ”Aiemmin metsänomistajat kunnioittivat jatkumoa ja harvensivat metsää” (HS 3.7.). Ahkerana marjastajana jaan hänen huolensa. Nykyisten avohakkuiden hän arvelee johtuvan metsänhoitoyhdistysten vallasta, maaseudun epätoivosta tai poliittisesta ohjauksesta.

Tonteri taitaa haukkua väärää puuta. Aiemmin, ennen motokautta ja kaupungistumista, maatilojen metsänomistajat asuivat metsiensä vierellä ja tekivät hankintakauppoja hakaten metsiään itse kuljettaen puut tien varteen hevosilla ja maataloustraktoreilla.

Nykyään metsänomistajista yli puolet on kaupunkilaisia. Harvalla heistä on taito toimia metsurina tai traktori käytössään. Aiemmin jatkuva kasvatus oli taloudellisesti järkevää. Ei enää, sillä hankintakaupat ovat motokautena taloudellisesti kannattamattomia. Kuka haluaa tehdä ilmaista työtä?

Metsäteollisuus on tärkein avohakkuita vaativa taho. Sille on taloudellisinta hakata suuria määriä puuta kerralla. Niihin määriin hankintahakkaaja ei pysty.

Harvat kaupunkilaismetsänomistajat edes osaisivat niitä tehdä. He ovat metsäteollisuuden armoilla. Lisäksi metsäteollisuus pyrkii hankintakaupoista eroon. Metsäyhtiöt tarjoavat metsänhoitopalvelujaan – hakkuut, metsän uudistamisen maan muokkauksineen, taimineen ja istutustöineen, taimikonhoidon ja koneellisen harvennuksen. Näin metsänhoitoyhdistysten valta on kapenemassa, ja niidenkin on toimittava metsäteollisuuden ehdoilla.

Tonterilta unohtuu myös, että ennen päätehakkuuta metsää on harvennettava, jotta metsä saadaan tukkipuuta tuottavaksi. Ilman tukkipuutuloa metsänhoito on kannattamatonta. Sitä tuloa on odotettava monia vuosikymmeniä.