Muukalaiset yössä ja työssä
Ero kassaan kuuluvan ja kuulumattoman välillä on liian iso.28.2.201801:00
Laulussa muukalaiset kohtaavat yössä, mutta sen sijaan työssä muukalaisten kohtaanto-ongelma on suuri. Työttömät ja avoimet työpaikat eivät kohtaa. Myös ansiosidonnaisia työttömyyskorvauksia ja työttömyyskassoja arvostellaan.
Tilastokeskus pilkkoo ihmiset työvoimaan, eli työllisiin ja työttömiin sekä työvoiman ulkopuolella oleviin, joista osa on piilotyöttömiä. Lisäksi on lapsia, vanhuksia ja muuta väkeä. Vaikka joku saisi Tilastokeskuksen luvuista vielä tolkkua, julkaisee työvoimaministeriö ihan omat eri tilastot samasta asiasta.
Tammikuussa työllisten eli työssä käyvien määrä kasvoi 70 000 ihmisellä mutta työttömyys väheni vain 4 000:lla. Onko niin, että työttömät eivät pääse tai jouda töihin? Vapaat paikat nappaavat heidän nenänsä edestä opiskelijat, kotiäidit ja muut porukat, jotka eivät ole työttömäksi halunneet lukeutua.
Tästä seuraa selvästi kysymys, onko liian helppoa ja kannattavaa pysytellä työttömänä. Ansiosidonnaista saavan korvaus on kohtuullisen hyvä siitä, ettei tee "mitään".
Suomen Yrittäjien mukaan työvoiman puute alkaa olla suurin kasvun este. Avoinna olevia työpaikkoja on TE-toimistojen mukaan 75 000.
Silti työttömiä on yli 200 000. Osa heistä ei työllisty käytännössä millään.
Suurin osa haluaa töihin, mutta vanhoilla taidoilla ei hevin pääse. Olisi pakko opetella uutta ja lisätä koulutusta. Osuuspankissa ei aiota irtisanoa väkeä, vaikka työ automatisoituu, vaan kouluttaa ja kehittää uusia töitä.
Ennen rakennuksilla oli aputyömiehiä, jotka tekivät mitä osasivat pienellä palkalla. Sellaisia ei nykyisin ole. Saksassa työllisyys saatiin nousemaan minipalkalla ja yhdistämällä työttömyys- ja sosiaalikorvaus. Nyt sielläkin on minimipalkka.
Sinisten Sampo Terho ehdotti juuri, että kaikkien työssäoloehdot täyttäneiden työttömien pitäisi saada saman verran korvausta. Nythän ero on hurja sen mukaan, saako ansiosidonnaista vai ei.
Jäsenmaksuilla toimintaansa rahoittavat työttömyyskassat maksavat Terhon mukaan vain viisi ja puoli prosenttia ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista. 94,5 prosenttia etuuksista kustantavat valtio, työnantajat ja kaikki palkansaajat työttömyysvakuutusmaksulla.
"Kassoihin kuulumattomat rahoittavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa, vaikka eivät siitä mitään hyödy", Terho ihmettelee.
"He maksavat vakuutuksesta, jonka edunsaajia ovat muut. Tämä on yksiselitteisesti epäreilua."
Mihinkä kalikka kalahti? Ay-liikkeeseen.
Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas ei pysytellyt asiassa, vaan nuiji Terhon kirjoituksen "kuolinkorinaksi". Hänen mukaansa sinisten järjestelmä tarvitsee lisärahaa, jota kukaan ei suostu maksamaan.
Vaikka Terhon ja sinisten ajatuksia lienee vaikea toteuttaa, niitä pitäisi vahvasti pohtia. Ero kassaan kuuluvan ja kuulumattoman välillä on liian iso, kun kuitenkin valtio turvaa paljon rahoittaa. Eroa pitäisi tasoittaa. Samalla tuloerot pienentyvät ja valtio säästäisi asunto- ja toimeentulotuessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
