Suomalaisen kauran näkymät ovat vahvat

Ruotsissa on havaittu, että kaura on yksi harvoista viljely­kasveista, joissa Ruotsi voi kilpailla menestyksellisesti kansainvälisillä markkinoilla. Suomessa tämä johtopäätös tehtiin paljon aikaisemmin.

Maa- ja metsätalous­ministeriö ja Maatalouden Tutkimuskeskus aloittivat Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksesta 1990-luvun puolen välin jälkeen strategisen tutkimus­ohjelman, jonka tuloksena ministeriössä alettiin laatia kansallista viljastrategia-­ohjelmaa. Viljoista ja öljy­kasveista tehtiin kustakin omat strategiaohjelmansa.

Perusajatuksena oli, että kaikkien Suomessa viljeltyjen viljojen ominaisuudet ja menestymis­mahdollisuudet poikkeavat siinä määrin toisistaan, että kukin viljalaji tarvitsee oman ohjelmansa. Ohjelmat tehtiin läheisessä yhteistyössä viljaketjun toimijoiden kanssa. Näistä osista syntyi vuonna 2003 Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR), joka on osaltaan edistänyt vilja­ohjelmien käytännön toteutusta.

Vuonna 2004 perustetun Suomen Kaurayhdistyksen kautta on kanavoitu sekä kansallista että EU-rahaa kauran markkinointiin kotimaahan ja muun muassa Venäjälle. Finpron vientiohjelma jatkaa nyt menestyksellisesti tätä työtä.

Maa- ja metsätalousministeriö toteutti vuonna 1999 laajan kansainvälisiä kauramarkkinoita koskeneen markkinaselvityksen, johon osallistui suuri joukko koti­maisia ja ulkomaisia kaura-­alan toimijoita. Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että kauran tulevaisuus ei ole kovin valoisa, ellei ryhdytä kehittämään sadoille tuhan­sille kauratonneille uusia markkinoita ja tuotesovelluksia.

Toisena keskeisenä johto­päätöksenä todettiin, että kaura on erinomainen ja monipuolinen raaka-aine, joka sopii hyvin moniin ruokateollisuuden tuotesovelluksiin. Liike­toiminta voi selvityksen mukaan hyödyntää sekä perinteistä että uutta teknologiaa.

Johtopäätöksissä esitettiin myös laajan markkinointi­ohjelman käynnistämistä suomalaiselle kauralle ja kaura­tuotteille.

Tutkimukseen sisältyi myös joukko suosituksia, joista osa on toteutunut mutta osa on jäänyt toistaiseksi toteutu­matta.

Eräs toteutumatta jäänyt suositus on kaurahiutaleiden käyttö elintarvikeavussa. Tämä siitä huolimatta, että Maailman Elintarvikeapujärjestö (WFP) hyväksyi useiden menestyksellisten testien jälkeen kaura­hiutaleet hyväksyttyjen tuotteidensa listalle.

WFP:n kautta kanavoidaan elintarvikeapua vuosittain noin kaksi miljoonaa tonnia. Tästä suurin osa on kaiken lisäksi ravitsemuksellisesti köyhää valkoista vehnäjauhoa.

Kauralla menee nyt hyvin. Kuluttajat ymmärtävät yhä enenevässä määrin kauran ainutlaatuiset ravitsemus­ominaisuudet. Suuret ja keskisuuretkin yritykset ovat investoineet tai suunnittelevat investoivansa kauratuotteisiin, uusia tuoteinnovaatioita ja vientimarkkinoita on syntynyt.

Käyttämättömiä mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon jäljellä. Tarvitsemme myös kansallisen kaura­ohjelmamme uudelleen arviointia ja ajan­mukaistamista.