Lukijalta: Heinäveden Palokin koskien puhdasta sähkötuotantoa ei saa lopettaa
Jos Palokki puretaan, valtion tulee rakentaa Pohjois-Karjalaan ainakin sama määrä sähköntuotantoa, tuuli- tai aurinkosähkövoimala, vai olisiko jo pienen ydinvoimalan aika, pohtii Reino O. Asikainen kirjoituksessaan.Huolestuimme, pystyykö näillä tuloilla jatkossa elämään maaseudulla ja maaseudun taajamissa, jos sähkön hinta ja oheiskulut entisestään nousevat.
Meillä menee joka vuosi (ok-talo ja kesämökki) siirtomaksuihin, sähkö- ja arvonlisäveroihin ja perusmaksuihin ja energiaan noin 3 500–4 200€/vuodessa sähkön hinnasta riippuen. Lisäksi nyt puhutaan, että datakeskukset nostavat sähkönhinnan kaksin- kolminkertaiseksi nykyiseen verrattuna.
Vuosikymmenten saatossa sähkön hintaan on tullut paljon lisämaksuja, jotka on lisätty hintojen päälle, ensiksi sähkövero 10% ja sitten arvonlisävero 25,5%. On tavatonta, miten paljon meillä maksatetaan sähköveroja ja lisäksi siirtohinnoissa maakaapelointeja maakunnissa.
Jos Palokki puretaan, valtion tulee rakentaa Pohjois-Karjalaan ainakin sama määrä sähköntuotantoa, tuuli- tai aurinkosähkövoimala, vai olisiko jo pienen ydinvoimalan aika? Tai vaihtoehtoisesti vähimmäishinta: 50–60 milj.€ kertakorvaus ja 50 vuotta 5 milj. €/vuosi. Nämä rahat on käytettävä kaupunkien ulkopuolisten sähköasiakkaiden maakaapelointien, sähköenergia- ja sähkönsiirto maksujen alentamiseen.
Eikö tuonne Palokin koskiin sopisi kalaportaat?
Nyt on päättäjien aika ruveta kehittämään ja varmistamaan ihmisten kohtuullisia asumis- ja elämisen mahdollisuuksia Itä-Suomessa ja maaseudulla. Varmistamaan ja kehittämään elinkeinoelämän ja viljelijöiden elinmahdollisuuksia Itä-Suomessa.
Tähän tarvitaan Suomessa tulonhankkimisvälineitä ja raaka-aineita, metsiä, soita, peltoja, koskia ja kaivoksia. Lisäksi tarvitaan peruselinkeinojen, kuten maa- ja metsä teollisuuden, erikoisviljelyjen, puutarhatuotannon, maanviljelyn kehittämistä ja karjan hoitoa.
Reino O. Asikainen
Lehmo
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat






