Lukijalta: Verovelvollisen näkökulmasta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ei aina näytä edistävän ennustettavaa verotusta

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön johtaja Sulevi Rauhala kirjoitti Kauppalehdessä (1.6.), että yksikön tehtävänä ei ole veroriitojen aloittaminen vaan oikean ja ennustettavan verotuksen edistäminen. Tavoite on hyvä, mutta vuosien kokemukseni taloushallintoalalta herättää kysymyksen: näyttäytyykö toiminta todellisuudessa verovelvollisille samalta?

Rauhalan mukaan muutoksenhaku tähtää alkuperäisen verotuspäätöksen voimaan saattamiseen, ei tiukempaan ratkaisuun.

Verovelvollisen näkökulmasta ero on vaikeasti havaittava. Kun oikaisulautakunta tai riippumaton hallinto-oikeus on jo asettunut verovelvollisen kannalle, oikeudenvalvontayksikkö näyttäisi tosiasiassa estävän verovelvollisen saaman edullisen veroratkaisun, eikä edistä oikeaa ja ennustettavaa verotusta.

Kokemukseni on opettanut, ettei yksikkö aina sovella päätöshetkellä voimassa olleita säännöksiä, vaan vetoaa jälkikäteen muuttuneisiin lakeihin ja ohjeistuksiin. Tämä on selkeässä ristiriidassa verotusmenettelylain 26 §:n 2 momentin luottamuksensuojaperiaatteen kanssa: ”jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä ja verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen noudattaman käytännön tai ohjeiden mukaisesti, asia on ratkaistava verovelvollisen eduksi, jos ei erityisistä syistä muuta johdu”.

Lopullisen veropäätöksen saaminen voi kestää vuodesta kahteen, ja lainsäädäntö voi muuttua matkalla – siksi verovelvollisen on voitava luottaa siihen, että hänen verotustaan arvioidaan toteutushetken sääntöjen ja lakien mukaisesti.

Keskusteluissa jää usein aivan liian vähälle huomiolle yrittäjän näkökulma. Veroriidat eivät ole pelkkiä juridisia prosesseja. Ne voivat kestää vuosia, sitoa huomattavia resursseja ja aiheuttaa valtavaa henkistä ja taloudellista kuormitusta. Monelle yrittäjälle kyse on omasta toimeentulosta ja yrityksen tulevaisuudesta.

Jos alkuperäinen verotuspäätös kumotaan, pahimmillaan edessä on kymmenien tuhansien veroeurojen maksaminen korkoineen takaisin valtiolle. Tämä jos mikä aiheuttaa henkistä taakkaa yrittäjille.

En sano, etteikö viranomainen saisi valittaa – tottakai saa, lakeja ja säännöksiä täytyy valvoa. Kysymys on siitä, millaisen vaikutelman toiminta jättää verovelvolliselle, joka on jo saanut myönteisen ratkaisun verotuksen oikaisulautakunnalta tai riippumattomalta muutoksenhakuelimeltä.

Moni yrittäjä jää pohtimaan, onko kyse oikeuskäytännön kehittämisestä, valtion edun ajamisesta hinnalla millä hyvänsä – vai jopa tunteella ja silkasta kateudesta tehdystä valituksesta tai päätöksestä.

Jotta verotus ja yhteiskuntamme voisi olla aidosti ennustettavaa ja reilua kaikille, myös virkahenkilöillä pitää olla virkavastuu, mikäli he tekevät virheellisiä tai aivan järjettömiä päätöksiä.

Arttu Piiroinen

talousasiantuntija