Ilmastonmuutos vaikuttaa Pohjolan maatalouteen
Ilmastonmuutoksen odotetaan mullistavan Pohjoismaiden alkutuotannon tulevina vuosikymmeninä. Ellei lisätoimiin ryhdytä, maapallon ilmasto lämmennee kolmesta neljään astetta tällä vuosisadalla.
Pohjoismaiden pohjoisimmissa osissa lämpötilan nousun arvioidaan olevan kaksi kertaa suurempi kuin maapallolla keskimäärin. Tällä on vakavia seurauksia Pohjoismaiden maa-, metsä- ja kalataloudelle. Jos pelaamme kortit oikein, osa vaikutuksista voi olla myönteisiä.
Olemme juuri palanneet Perun Limassa pidetystä 20. kansainvälisestä ilmastokokouksesta (COP20), jossa edistimme globaalisti sitovan ilmastosopimuksen syntymistä yhdessä pohjoismaisten ja kansainvälisten kollegojen kanssa. Alkutuotannon rooli on jatkossa tärkeä aihe.
Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja monet muut ympäristöongelmat ovat tällä hetkellä ilmastonmuutoksen keskeinen aiheuttaja. Maapallon väkiluku ja samalla elintarvikkeiden kysyntä kasvavat. Tilanne on kestämätön, ja siihen tulisi löytää ratkaisu.
Ilmaston lämpenemisellä on kiistatta suuria kielteisiä vaikutuksia maa-, metsä- ja kalatalouteen. Toisaalta ilmaston lämpeneminen pidentää kasvukautta ja tuo maihimme uusia kasvi- ja eläinlajeja sekä pohjoisille merialueille uusia kalakantoja. Näitä muutoksia voidaan hyödyntää samalla, kun siirrytään entistä vihreämpään ja kestävämpään talouteen.
Alkutuotantoon vaikuttavat myös uudet tekniikat ja innovaatiot. Pohjoismaissa on esimerkiksi mahdollista saada kolme kertaa suurempi valkuaissato yhdeltä peltohehtaarilta apilaa kuin mitä Brasiliassa saadaan soijahehtaarilta. Kalanrehua taas on teknisesti mahdollista valmistaa puusta. Uudet tekniikat ovat hallussa, mutta nyt tarvitaan rahaa esittelyhankkeisiin, joilla tutkimus muutetaan käytännöksi.
Haaste on kolmiosainen: meidän on leikattava kasvihuonekaasupäästöjä, sopeuduttava tuleviin ilmasto-oloihin kustannustehokkaasti sekä säilytettävä kestävä resurssipohja.
Pohjoismailla on kaikki edellytykset selviytyä näistä elintärkeistä haasteista, mutta se ei tapahdu itsestään. Pohjoismaat ovat yksinään liian pieniä. Vain yhdessä olemme suurempia ja voimme hyödyntää laajempaa osaamis- ja rahoituspohjaa.
Perusedellytys on, että Pohjoismaiden hallitukset tekevät yhdessä oikeanlaista politiikkaa, jotta maat saisivat maailmanmarkkinoille lisää laadukkaita ja kestävän kehityksen mukaisia elintarvikkeita ja metsätaloustuotteita. Tämän mahdollistavat jatkuva tutkimus ja innovointi, joilla vahvistetaan Pohjoismaiden alkutuotannon kestävyyttä ja sopeutumiskykyä ja sitä kautta tuottavuutta ja kilpailukykyä.
Onnistuminen vaatii myös älykkäitä poliittisia päätöksiä, uusia hallintokäytäntöjä sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia alkutuotannossa. Parhaiten tämä tapahtuu tekemällä yhteistyötä.
Pohjoismaiden ministerineuvosto on teettänyt laajan selvityksen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Pohjoismaiden alkutuotantoon. Se tarjoaa tulevalle yhteistyölle hyvän perustan. Käydään siis tuumasta toimeen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

