Minne unohtui maatalouden sähköpaketti?
Onko tosiaan niin, että kaikki muut saavat tukea sähkölaskuihinsa, mutta maatalous ei?Marinin hallitus piti jälleen ennätyslyhyen budjettiriihen. Koiranleuat väittivät, että mitään puitavaa ei ollut, kun yhdestäkään menokohteista ei tarvinnut neuvotella: kaikki kuitattiin velalla.
Poikkeuksellinen budjetti on toki monessakin mielessä: sote-toimen siirtyminen kunnilta valtion budjetin kautta hyvinvointialueille paisutti koon ennätyssuureksi yli 80 miljardiin euroon ja ei yli kahdeksan miljardia euroa suurempia alijäämiäkään ole monesti nähty.
Vähemmälle huomiolle jäi se, että massiiviseksi paisuneen valtion velan hoitomenojen eli korkojen ennakoidaan nousevan miljardilla tästä vuodesta. Pelkkiin korkoihin menevä raha olisi muuten koko lailla sama summa kuin aloittavat hyvinvointialueet tarvitsisivat alirahoituksensa kattamiseksi.
Ja tuskin oli muste kuivanut budjettitiedotteista, kun kerrottiin 10 miljardin euron laina- ja takausmuotoisesta kriisipaketista energiayhtiöille suojaamaan sähkön johdannaiskaupasta aiheutuvia vakuusvaatimuksia ja vielä kylkiäisenä Fortumille 2,35 miljardin Solidiumin kautta annettavasta siltarahoituksesta.
Budjetin hurjia lukuja siloteltiin ostovoima- ja sähköpaketeiksi nimetyillä kädenojennuksilla kansalaisten hätään kohtuuttomien sähkölaskujen ja laukkaavan inflaation keskellä. Totta kai arvonlisänveron alennus, sähkövähennys kotitalousvähennyksen kylkeen ja pienituloisimpien sähkötuki asumismenoja tasoittamaan ovat tarpeen.
Laina- ja takausohjelmankin voi hyväksyä poukkoilevan sähkömarkkinan rauhoittamiseksi. Fortumin kohdalla sen sijaan paikataan löperöä omistajaohjausta, eikä mikään takaa, etteikö kassasta edelleen valu tukea Uniperin kautta saksalaisten kaasumaksujen kompensointiin.
Sen sijaan eniten hämmästystä aiheuttaa se, ettei hallitukselta löytynyt minkäänlaista ymmärrystä pk-yritysten ja maatilojen sähkökriisiin. Yrityksiä ja maatiloja arvonlisäveron laskeminen ei auta, koska se on niille läpilaskutuserä. Tilat ja yritykset ovat ajautumassa maksuvalmiuskriisiin, koska niiden on vaikea siirtää kovaa hinnan nousua hintoihin.
Maatiloilla sähkön hinnan nousu näkyy paitsi suoraan energian hinnassa niin myös välillisesti lannoitteiden hinnan nousuna. Lannoitekauppa kuvaa hyvin maatalouden syvää ahdinkoa. Viime viikolla se oli auki muutaman tunnin, ja pakkoraossa olevat viljelijät ostavat nyt kolminkertaisilla hinnoilla normaali vuoteen verrattuna. Tiloilla pitäisi tehdä suunnitelmia ensi satokauteen, mutta jos syyskylvöistäkään ei meinaa selvitä.
Tässä maailman tilanteessa meillä ei luulisi olevan varaa päästää yhtään ruuantuottajaa konkurssiin eikä omavaraisuudesta tinkiminen ole vaihtoehto. Ruuan hinta on jo kohonnut keskimäärin yli kymmenen prosenttia. Jos maataloutta ei tässä tilanteessa tueta, meillä on energiakriisin lisäksi käsillä vielä ruokakriisi.
On melko oireellista, että MTK on vedonnut hallitukseen budjetin täydentämiseksi hädän hetkellä. Onko tosiaan niin, että kaikki muut saavat tukea sähkölaskuihinsa, mutta maatalous ei?
Kirjoittaja on kansanedustaja, kristillisdemokraattien puheenjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
