Metsät ja metsävalta pidettävä Suomessa
Suomi on EU-alueen metsäisin maa. Tavaravientimme arvosta lähes viidennes tulee metsäteollisuudesta.
Päätöksenteko metsäasioissa on pidettävä kansallisissa käsissä. EU-byrokratiaa ei tarvita metsäpalstan omistajan riesaksi.
Lisävahinkojen välttämiseksi asiassa pitää olla jatkossa ajoissa hereillä. Ennakkovaikuttaminen EU:ssa on välttämätöntä.
Suomessa on noin 620 000 metsänomistajaa. Omistamiamme metsiä myydään yhä useammin ulkomaille. Rahastot omistavat puoli miljoonaa hehtaaria metsää.
Joitakin rahastoja on jo myyty Suomesta ulos. Jos omistus siirtyy ulkomaille, voi myös metsänhoidon ja teollisuuden raaka-ainehuollon pitkäjänteinen turvaaminen vaarantua.
Voimme päätöksillämme kannustaa suomalaisia toimimaan niin, että omistus säilyy Suomessa ja yhä useampi tila on ammattimaisen metsänhoidon piirissä. Yksi keino on muuttaa yhteismetsien verotuksellista kohtelua kannustavammaksi.
Kuolinpesien päätöksenteossa vaaditaan yksimielisyyttä, jonka saavuttaminen vaarantuu perinnönjakoa lykättäessä ja osakkaiden määrän kasvaessa. Kuolinpesät omistavat yli 15 prosenttia yksityismetsistämme.
Siirtyminen enemmistöpäätöksentekoon pienentäisi riskiä, että yksittäinen henkilö vaikeuttaa asiallista metsänhoitoa ja hakkuita. Toinen vaihtoehto on luoda kannustimia kuolinpesien jakamiseen.
Suomessa metsätalous ei aiheuta metsäkatoa. Metsiemme vuosittainen kasvu on 1,7-kertainen 1960-lukuun verrattuna.
Muutokset metsäpinta- alassa johtuvat rakentamisesta ja maataloudesta. Metsitykselle sopivat alueet ja heikkotuottoiset pellot on saatava kannustimien avulla metsitetyiksi.
Valtion metsiä on hoidettava pitkäjänteisesti. Taloudellinen tuotto valtiolle on hyväksyttävää.
Liian kovat tulostavoitteet ovat ainakin joitakin vuosia sitten johtaneet tilanteisiin, jossa kansallispuiston rajalta alkaa avohakkuualue. Metsähallituksen tuottotavoitteet on pidettävä realistisina.
Pauli Kiuru
kansanedustaja (kok)
metsänomistaja
Suomessa metsätalous ei aiheuta metsäkatoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

