Suomi on puhuttu leikkaussuohon
Hallituksen talouspolitiikka on ajautunut nyt pahimmanlaatuiseen limboon, kirjoittaa europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.). ”Uusien leikkauslistojen sijaan puolueilta pitäisi nyt vaatia ideoita kasvuksi ja työpaikoiksi.”
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja pääministeri Petteri Orpo (kok.). Kuva: Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kanslia28.11.202508:00
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman näyttää olevan kohtuullisen hyvä ennustaja. Hallituksen keväisen kehysriihen jälkeen Lindtman varoitti Suomen joutumisesta EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.
Hän piti myös mahdollisena, että edessä on luottoluokituksen lasku ja sitä myötä korkeammat lainanhoitokulut. Lindtmanin arvion taustalla oli kehysriihen suurituloisiin ja yrityksiin painottuvat ylimääräiset veronalennukset, jotka heikensivät budjettitasapainoa miljardiluokassa.
Lindtmanin varoitus leimattiin oppositiojohtajan pelotteluksi, eikä hallitus varoituksiin tarttunut. Heinäkuussa tuli kuitenkin luottoluokittaja Fitchin päätös laskea Suomen luottokelpoisuutta pykälällä.
Yhtä alhaalla se on ollut viimeksi lähes 30 vuotta sitten, heti lamavuosien jälkeen 1996. Kahden muun luokittajan arviota odotetaan vielä loppuvuoden aikana.
Tällä viikolla EU-komissio päätti aloittaa liiallisen alijäämän menettelyn Suomen osalta. Hallituksen ministerit olivat aiemmin nimenneet menettelyn EU:n tarkkailuluokaksi, jolle joutuminen pitäisi kaikin keinoin estää.
Helsingin Sanomien tuoreet tiedot kertovat, että tarkkailuluokkapäätös uhkasi jo viime kesäkuussa, mutta hallitus onnistui Brysselin käytävillä lykkäämään päätöstä puolella vuodella.
Pelkona on, että otamme seuraavaksi työttömyydessä EU-maiden ykkössijan.
Yhteinen raha- ja talousalue vaatii toimiakseen yhteisiä sääntöjä. Unionin finanssisäännöt luovat jäsenmaille ennustettavuutta ja turvaa, ja niiden tarkoitus on suojata jäsenmaita ajautumasta holtittomaan velkaantumiseen.
Kun talouden perusta rapautuu, kasvua ei kuulu ja työllisyys heikkenee, vaarantuvat yhteiskunnan perustoiminnot. Kuluttajien luottamus heikkenee, kansalaisten usko horjuu ja syventyvä eriarvoisuus alkaa ruokkia vastakkainasettelua.
Ensi viikolla julkistetaan ajantasaiset tiedot EU-maiden työttömyyskehityksestä. Pelkona on, että otamme seuraavaksi työttömyydessä EU-maiden ykkössijan. Ennestään meillä on hallussa ykkössija julkisen talouden velkaantumisen nopeudessa.
Hallituksen talouspolitiikka on ajautunut nyt pahimmanlaatuiseen limboon. Uusia leikkauspäätöksiä tehdään ja pannaan toimeen, julkisen sektorin väkeä vähennetään nyt jo hyvinvointialueiltakin tuhatmäärin, mutta velkaantuminen vain jatkuu.
Mikä siis on pielessä?
Kasvu puuttuu. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander sanoo tuoreessa lehtihaastattelussa, että euroalueella talousennusteita tarkistetaan ylöspäin mutta Suomessa alaspäin.
Spolanderin mukaan Suomen taloudessa on jokin jarru, joka hidastaa talouden elpymistä ja horjuttaa uskoa tulevaisuuteen.
Spolanderin arvio on osuva. Minusta näyttää siltä, että Suomi on puhuttu pahanlaatuiseen leikkaussuohon, jossa ihmisten usko tulevaisuuteen horjuu, ja se jäädyttää niin kotimarkkinat kuin investoinnitkin.
Uusien leikkauslistojen sijaan puolueilta pitäisi nyt vaatia ideoita kasvuksi ja työpaikoiksi.
Kolumnin kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
