Rakentamisen lupa- ja normiviidakkoa purettava

Lainsäädännössä ja normituksessa on Suomessa menty ylisuojelun puolelle. Hyvää tarkoittavista säännöistä on tullut luovuuden, yrittäjyyden ja uusien työpaikkojen kahle.

Sipilän hallitus on lähtenyt suuntaa muuttamaan, murtamaan sääntelyn ja byrokratian teljet. Kun rahat ovat tiukalla, tarvitaan luovuutta ja omatoimisuutta.

Vastikään kerrottiin kesäkahvilasta, joka tarvitsi 100 000 euron investoinnit ilmastointiin, äänieristeisiin, hygieniajärjestelyihin, jotta se täyttäisi kaikki lain vaatimukset. Tämän tyyppinen toiminta syö pienten ja yksinyrittäjien mahdollisuuksia. Se suosii suuria toimijoita, esimerkiksi ylikansallisia franchise-ketjuja.

Erityisesti rakentamisessa sääntelyä on liikaa. Toisaalta normien oikeudenmukaisuudesta ei ole takeita. Siellä missä on vähän tilaa jo ennestään, saa rakentaa vielä lisää, kun siellä missä olisi väljyyttä, rakentamisesta on tehty hankalampaa.

Valtakunnallisiin alueiden käytön tavoitteisiin on saatava kirjaus siitä, että ekologinen maaseuturakentaminen on yhteiskunnan edun mukaista esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nykyisissä tavoitteissa yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ohittaa kaikki muut hyvät tavoitteet. Tästä pitäisi vihdoinkin päästä eroon.

Maaseudullakin on saatava asua ja rakentaa. Eivät pilvenpiirtäjät ihmiskuntaa pelasta.

Rakennuslupamenettelyä tulee keventää varsinkin pientalojen kohdalla. Kaavoituksen valitusmenettelyä on muutettava siten, etteivät asuntorakennushankkeet viivästy. Tarvittaisiin nykyistä kevyempää lupamenettelyä pienen lisätalon rakentamiseksi sellaiselle tontille, jolla on jo omakotitalo ja käyttämätöntä rakennusoikeutta.

On epäinhimillistä, jos vanhustentalo, jossa asukkaat voivat hyvin ja viihtyvät, on sulkemisuhan alla ainoastaan siksi, että neliömetrinormit eivät täyty. Kaikkea ei pidä mitata samalla mitalla. Terveen järjen käytön pitää olla sallittua.

Jos ihminen haluaa kaataa omalta tontiltaan puun, niin ei se saa ilmoitusmenettelyä järeämpiä toimia edellyttää. Tai jos haluaa katolleen aurinkopaneelit. Tai jos haluaa korvata öljylämmityksen maalämmöllä, niin kyllä reikä on saatava tontille kairata.

Pääkaupunkiseudun kiivailla rakennusmarkkinoilla tarvitaan varmasti kunnollista arsenaalia pimeän rakentamisen torjumiseksi, mutta saman raportointivelvollisuuden vaatiminen pieniltä maaseudun rakennusfirmoilta niiden alihankkijoista ei ole viisasta. Jos pienyrittäjät ovat tukehtumassa paperisotaan, kipeästi kaivattuja uusia työpaikkoja ei synny.

Turhia käytäntöjä on tehtävä joustavammiksi. Mattimeikäläisten luukulta luukulle juoksuttaminen on lopetettava.

Hallitusohjelmassa on onneksi paljon rakentamista edistäviä ja kaavoitusvaltaa paikallisille tasoille siirtäviä kirjauksia. Esityksiä on tulossa eduskunnan käsittelyyn jo syksyllä.