Tosca ja Carmen vilistävät viulistiperheessä – "Tärkeintä, että ymmärtää sitoutuvansa kissaan koko sen eliniäksi"

Venäjänsininen on aktiivinen kissarotu mutta niitä ei tarvitse koko ajan olla leikittämässä. Tosca ja Carmen keksivät tekemistä ilman ihmisiäkin. Kuva: Annika Haapanen

Mielipide

13.3.202221:02

Kolumni

Maija Ala-Siurua

Sulavaliikkeinen siniharmaa kissa hyppää pöydälle, istuutuu lehtiöni päälle ja katsoo minua smaragdinvihreillä silmillään. Äkkiä kuuluu töminää ja keittiön lattialle pelmahtaa kaksi kissanpentua.

Kissojen omistaja Pauliina Raninen koettaa houkutella seuruetta luokseen, jotta saataisiin yhteiskuva. Herkkupussin rapina houkuttelee viiksiniekat koolle – hetkeksi. Sitten onkin aika sännätä paperitollon kimppuun.

Hyvinkääläisen Ranisen kissat ovat venäjänsinisiä, joka on Kissaliiton tilastojen mukaan maamme seitsemänneksi suosituin kissarotu.

Toscalla ja Carmenilla ei juuri nyt olisi omasta mielestään aikaa poseerata Pauliina Ranisen sylissä. Kuva: Annika Haapanen

Ensimmäinen venäjänsininen tassutteli Ranisen elämään vuonna 2007. Hän hankki maatiaiskissalleen kaveriksi jo edesmenneen tyttöpennun nimeltä Siru, virallisesti Kheyron’s Qiara.

"Siru oli minulla sijoituskissana ja seuraavana vuonna marraskuussa syntyi pentue, joista Kheyron's Perlie eli Helmi jäi minulle."

Helmi on Ranisella edelleen, mutta se ei tule tervehtimään. Ei Helmi vieraita pane pahakseen, mutta jännittää pentuja.

Siru valloitti Ranisen niin, että hän päätti alkaa kasvattaa venäjänsinisiä. Oman kasvattajanimen Muskatz's hän rekisteröi vuonna 2010.

Kasvattajanimi kertoo, että olemme kissojen lisäksi tekemisissä musiikin kanssa. Raninen on ammatiltaan viulisti kuten puolisonsakin.

Kissanpennut on vuosien saatossa nimetty muun muassa venäläisten viulistien ja musiikkitermien mukaan. Nyt lattialla telmivä parivaljakko on nimikaimoja oopperoille Tosca ja Carmen.

Lehtiöni päälle istunut kissa on niiden emo Muskatz's Cosette eli perheen kesken Cose. Sen emo Muskatz's Lés Miserables eli Miiru käy tervehtimässä ja vetäytyy sitten omiin oloihinsa.

Raninen, kuten kaikki muutkin Kissaliiton hyväksymät kasvattajat, on käynyt liiton järjestämän kasvattajakurssin.

Välillä emo käy komentamassa pentujaan, joiden sinkoilu käy sen hermoille. Kuva: Annika Haapanen

Sinne tänne sinkoilevat pennut alkavat käydä Cosen hermoille. Niin kuuluukin, sillä luovutusikään eli 14:ään viikkoon ei ole enää pitkä aika. On luonnollista, että emo alkaa hiljalleen vieroittaa pentujaan.

Raninen haluaa tavata ihmiset, joille on pentujaan myymässä. "Tärkeintä, että ymmärtää sitoutuvansa kissaan koko sen eliniäksi, jopa yli 15 vuodeksi. Pitää olla kiinnostunut kissan 'sielunelämästä', pitää haluta olla sen kanssa ja huolehtia sen tarpeista."

Pentu maksaa noin tuhat euroa. Hinta voi tuntua isolta, mutta sillä kasvattaja kattaa muun muassa astutus- ja rekisteröintimaksut, kasvatuskissojen terveystestit, mikrosirut, madotukset, tiineysajan tutkimukset, rokotukset ja ruokinnan sekä hiekan.

Rekisterikirja on tae siitä, että kissa on todellakin rotukissa. Varoituskellojen pitäisi soida, jos joku myy paperitonta rotukissaa tai rotukissaa hyvin edullisesti. Paperittomia ja halpoja rotukissoja ei ole olemassa, Raninen toteaa tiukasti. Sellaisen ostamisessa voi pahimmillaan olla mukana pentutehtailussa.

"Keskityn kasvattajana siihen, että pennut ovat terveitä ja niiden vanhemmat ovat mahdollisimman kaukaisista suvuista. Pentujen ostajilta en edellytä, että he käyvät kissojen kanssa näyttelyissä", Raninen kertoo.

Pennuista luopuminen on aina haikeaa, mutta tunne on vuosien saatossa helpottanut. "Kun näkee, miten onnellisia ihmiset pennusta ovat."

Paperitollot saavat kissaneitien käsittelyssä kyytiä. Kuva: Annika Haapanen

Venäjän sininen on varsinkin omia ihmisiään rakastava rotu, toki niiden kuten kaikkien rotujen välillä on eroja.

Kaikki eivät esimerkiksi ole sylikissoja, vaikka silityksistä ja seurasta pitävätkin. Venäjänsiniset ovat Ranisen mukaan myös aktiivisia, mutta eivät liian eli niitä ei koko ajan tarvitse olla leikittämässä tai keksimässä niille tekemistä.

Venäjänsininen sopii niin toisen kissan kuin koiran kaveriksi eikä pane pahakseen lasten hälinää. "Yleensä venäjänsininen nauttii lajitoverin seurasta mutta erojakin on."

Muusikkoperheeseen kuuluu 2- ja 5-vuotiaat lapset, joten musikantin kasvattamat pennut ovat taatusti tottuneet lapsiin.

Raninen, kuten muutkaan rotukissojen kasvattajat, eivät myy kissojaan vapaasti ulkoilemaan. Ulkoiluttaa toki saa valvotusti valjaissa tai vaikkapa verkolla suojatulla terassilla vuoden ympäri.

• Eri kissarodut eroavat toisistaan paitsi ulko­muotonsa, myös aktiivisuutensa ja äänen­käyttönsä osalta. Joidenkin rotujen turkki saattaa vaatia päivittäistä harjausta.
• Kissaliiton rekisteröimien rotukissojen kärki ­vuonna 2020:
• 1. Ragdoll, laiskanpulskea räsynukke
• 2. Maine coon, kissamaailman jötkäle
• 3. Pyhä birma, seurallinen ja leikkisä
• 4. Siperiankissa, ankaran ilmaston karaisema
• 5. Brittiläinen lyhytkarva, puhelias pyöreäposki
• 6. Cornish rex, aktiivinen hörökorva
• 7. Venäjänsininen, elegantti smaragdisilmä
• 8. Norjalainen metsäkissa, tuuhea viikinki
• 9. Devon rex, vilkas länkisääri
• 10. Itämainen lyhytkarva, äänekäs ”vinttikoira”